Olen Minna ja aloitin keräyskoordinaattorina Pieni ele ry:ssä syksyllä 2020. Olen sukeltanut hyväntekeväisyyden kuin vapaaehtoisuudenkin koukeroihin ja päässyt tekemään työtä sydämellä. Työnkuvaani kuuluu keräyksen käytännön järjestelyt ja vapaaehtoisten kouluttaminen ja avustaminen.
Mutta miltä tuntuu olla lipasvahtina? Halusin uteliaana heti ensimmäisen mahdollisuuden tullen kokeilla, miltä tuntuu olla vapaaehtoisena pieni ele -keräyksessä. Sovin oman kotipaikkani Vantaan vapaaehtoisen keräysvastaavan kanssa minulle sopivan paikan ja ajan lipasvahtina toimimiseen, ja jäin odottamaan h-hetkeä.
Miltä lipasvahdin tehtävä tuntui?
Lipasvahtivuoroani edeltävänä iltana hieman jännitti – se yllätti. Tunnenhan keräyksen työni puolesta kuin omat taskuni, ja osaan varmasti vastata kysymykseen kuin kysymykseen, jos sellaisia tulisi. Minulla on jo kokemusta vastuullisista vapaaehtoistehtävistä aiemmilta vuosilta, mutta tämä oli minulle täysin uutta.
Keräyspäivän aamuna menin sovittuun keräyspisteeseen, kotini lähellä olevalle päiväkodille.
Jännitys laantui, kun vastassani oli vaalilautakunnan jäseniä näyttämässä minulle paikan, johon voin käydä lippaan kanssa istumaan. He olivat mukavia, osa heistä oli ollut mukana vaalilautakunnassa jo vuosia tai vuosikymmeniä, ja tunsi keräyksemme hyvin ja otti minut avosylin vastaan.
Ja sitten se alkoi, äänestyspaikka aukesi ja ihmisiä alkoi virrata tilaan! Oli ilo huomata, että yli sata vuotta vanha perinteinen, yhteisvastuullinen keräys kotimaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyväksi oli tuttu monelle äänestäjälle. Moni jopa tuli sisätiloihin valmiiksi raha kädessään, valmiina lahjoittamaan ja sitten vasta äänestämään. Minun ei tarvinnut muuta kuin istua paikallani, tervehtiä äänestäjiä ja kiittää kaikkia lahjoittajia. Vaalirauhan vuoksi lipasvahti ei pyydä lahjoitusta. Todella siis hymyllä ja kiitoksella selvisi!
Lipasvahtivuorossa voi myös kutoa sukkaa tai tehdä ristisanatehtäviä, jotain sellaista hiljaista mikä ei riko vaalirauhaa. Itselleni ohi lipuvien ihmisten seuraaminen oli mukavaa. Ja ai että lahjoitusten odottaminen oli jopa hieman koukuttavaa puuhaa, kuin olisi hiljaa kalassa ja odottaisi milloin tärppää!
Muutamalla tunnilla apua monelle – apuvälineitä, vertaistukea…
Päivä kului nopeasti ja itselle jäi onnistunut ja hyvä olo – olen päässyt tekemään vapaaehtoistehtävää, josta hyötyy moni vammainen ja pitkäaikaissairas. Puolet lahjoituksista jää kotipaikkakunnalleni Vantaalle, jossa järjestetään mm. neuvontaa sairastuneille, vertaistukiryhmiä sekä virkistystoimintaa. Toinen puolikas menee valtakunnalliseen vammais- ja terveystyöhön. Eli juuri tehty muutaman tunnin mielekäs ja mukava istuminen lippaan äärellä voi mahdollistaa esimerkiksi epilepsiaan sairastuneen lapsen perheen yhteisen virkistysretken, tapaturmaisesti invalidisoituneen nuoren apuvälineen tai näkövammaisen ikäihmisen opaskoiran koulutuksen ja kaikkea siltä väliltä.
Ja sen verran koukuttavaa homma oli, että olen oman kuntani keräyksessä mukana jatkossakin vapaaehtoisen pöksyissä!
Haluatko nopean, kivan ja helpon vapaaehtoistyön?
Tekisi mieli osallistua tärkeään yhteisvastuulliseen toimintaan, mutta hieman jännittää osaanko, olenko todella hyödyksi ja ei kai minulta odoteta liikoja? Aikaakaan ei ole sitoutua mihinkään pitkäaikaiseen tehtävään. Mutta silti haluaisin kantaa korteni kekoon ja tehdä hyvää.
Kuulostaako tutulta? Ei hätää! pieni ele -keräykseen voit tulla juuri sellaisena kuin olet, ja sillä panostuksella kuin sinulle sopii – otamme sinut avosylin vastaan!
pieni ele -keräys on yli sata vuotta kerännyt lahjoituksia vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyvinvoinnin vaalimiseen. Keräys on aina vaalien aikaan äänestyspaikoilla. Toimintamme perustuu hyväntekeväisyyteen ja olemme poliittisesti sitoutumattomia. Pieni ele ry:llä on vain kaksi palkattua työntekijää, ja keräys toteutetaan noin 10 000 vapaaehtoisen voimin ympäri Suomea. Suurin osa vapaaehtoisistamme ovat itse pitkäaikaissairaita tai vammaisia. Mukaan voi tulla kuka tahansa, joten tule sinäkin, koska lipasvahteja tarvitaan!
Lipaskeräys on helppo ja palkitseva tapa auttaa. Mukaan voi tulla vaikka pariksi tunniksi. Ja tässä tulee se lupaus Suomen helpoimmasta vapaaehtoistehtävästä – meillä lipaskerääjä ei pyydä lahjoituksia, vaan vain vahtii lipasta ja kiittää lahjoittajia. Voit siis vahtiessasi lipasta esimerkiksi kutoa sukkaa, tehdä ristisanatehtäviä tai vain seurata ihmisvirtaa. Pelkkä hymy, ja kiitos riittää!
Tehtävä ei vaadi koulutusta tai erityisosaamista, voit tulla juuri sellaisena kuin olet.
Lipasvahtimme kertovat:
”Oli mukavaa ja helppoa olla lipasvahtina. Kudoin sukkaa!” -Tiina
”Oli helppoa, mukavaa ja mielenkiintoista.” -Päivi
”Tämä on helppo ja kiva tapa kantaa korteni kekoon hyvässä asiassa. Ehdottomasti voin suositella!” -Jukka
Tervetuloa vapaaehtoiseksi
Ilmoittaudu mukaan Vapaaehtoistyö.fi-palvelussa tai tästä linkistä www.pieniele.fi/vapaaehtoiseksi
Seuraa pientä elettä