Vapaaehtoistyö on tullut itselleni tutuksi työn puolesta viimeisten parin vuoden aikana. Omissa työtehtävissäni olen ollut mukana kehittämässä vapaaehtoistyötä, sekä nykyisessä työssäni myös koordinoimistehtävissä. Muussa arjessa vapaaehtoistehtävät näyttäytyvät vahvasti omien lasten harrastusten tukemisena eri tavoin.

OLKA-toiminta tarjoaa tukea sairastuneille ja heidän läheisilleen

Tämänhetkinen työtehtäväni on toimia OLKA Kymenlaaksossa hankkeen koordinaattorina. Hankkeessa työskentelee myös OLKA-työntekijä ja yhteistyössä meillä on tarkoituksena käynnistää ja juurruttaa OLKA-toiminta Kymenlaakson keskussairaalaan Kotkaan sekä Ratamokeskukseen Kouvolaan. OLKA-toiminnan tarkoituksena on tarjota kiireetöntä kohtaamista sekä tukea sairauteen sopeutumisessa. Toimintaan sisältyy sairaalassa asioiville tarjottava vapaaehtoisten tuki niin yleisissä tiloissa sairaala oppaina tai aula-avustajina kuin myös osastoilla juttukaverina toimiminen. Lisäksi vapaaehtoinen voi toimia vertaistukijana sekä kokemustoimijana. Vertaistukija ja kokemustoimija omaavat itse sairastumisen tai läheisen kokemuksen ja ovat valmentautuneet kyseisiin rooleihin. OLKA-vapaaehtoiset toimivat sairaalaympäristössä ja ovat aina valmennettuja sekä vaitiolovelvollisia. Kymenlaaksossa aloitellaan vapaaehtoistoimintaa aula-avustajien tehtävissä ja laajennetaan toimintaa pikkuhiljaa osastoille. OLKA-sairaalavapaaehtoisten valmennuksia järjestetään seuraavan kerran keväällä 2024 ja tarvittaessa tarpeen mukaan.

Vapaaehtoistoimintaan liittyy aina verkostomainen työskentely ja niin myös täällä Kymenlaaksossa. Meillä on alueella kaksi toimivaa valikkoryhmää (Kotka ja Kouvola), joiden tarkoituksena on jakaa vapaaehtoistoimintaa koordinoivien organisaatioiden tietoa ja yhteiskehittää toimintaa vapaaehtoistyön teeman ympärillä. Myös OLKA-toiminnassa tärkeää on verkostojen ja yhteistoiminnan ylläpitäminen. OLKA-toimintaa eivät pyöritä OLKA-työntekijät yksin, vaan ympärillä on laaja joukko yhdistyksiä, hyvinvointialue sekä kuntatoimijat. Meillä kaikilla on yhteisenä tavoitteena kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistaminen, ja parhaaseen tulokseen pääsemme yhdessä tekemällä.

Vapaaehtoistehtävien takana on usein yhdistykset, joiden oman toiminnan tukemiseen vapaaehtoistehtävät perustuvat. Vapaaehtoisena toimivaa sitoo tehtävään oma mielenkiinto, kokemus tai omat arvot sekä halu auttaa. Motivaatioina voivat kuitenkin toimia myös halu lisätä tietoa ja taitoja sekä esimerkiksi edistää opintoja tai urakehitystä. Vapaaehtoistyötä koordinoivana tahona miellän, että kaikki motivaatiot ovat yhtä tärkeitä. Tärkeää vapaaehtoistehtäviin hakeutumisessa on oma halu tehdä hyvää.

Miten turvaamme vapaaehtoistoiminnan myös tulevaisuudessa?

Vapaaehtoistyön tulevaisuus pelottaa. Monien yhdistyksien aktiivit ovat jo ikääntyneitä ja haasteena on saada uusia jäseniä, aktiiveja ja muuten toiminnassa mukana olevia. Mikäli yhdistystoiminta kuihtuu kasaan, menee samalla mukana myös iso osa vapaaehtoisia ja työtunteja.

Lääkkeenä toimintojen kuihtumiselle miellän, että vapaaehtoistoiminnan profiilia tulisi nostaa ja tuoda esiin, mitä kaikkea arkeen kuuluvaa nyt jo tehdään vapaaehtoistyönä. Monet vanhemmat osallistuvat lastensa harrastuksiin leipomalla kioskeihin ja toimimalla valmennuksessa, huollossa sekä toimihenkilöinä. Nuoret vetävät kerhoja nuoremmille, tekevät joulukalenterimyyntiä sekä talkootöitä harrastustapahtumissa. Lukuisat kadonneet ovat löytyneet, tulipaloja sammutettu ja tapahtumia turvattu vapaaehtoisten voimin. Eläkeläiset pitävät maamme yhdistykset hengissä tällä hetkellä. Monet tapaamani yhdistysaktiivit viettävät kiireisempää arkea kuin moni työikäinen. Ja vaikka puhumme vapaaehtoisuudesta, voi monella tuntua, ettei mahdollisuutta ole myöskään vähentää ilman, että yhdistyksen toiminta kärsii.

Olenkin tässä pohtinut millä saisimme vapaaehtoistehtävien tekemisestä sekä samalla yhdistystoimintaan osallistumisesta vielä helpommin lähestyttävää. Omiin tietoihini nojaten uskon, että yhdistyksen velvollisuuksia keventämällä yhdistysten jäsenillä olisi enemmän aikaa tehdä vapaaehtoistehtäviä ja myös yhä useampi rohkenisi tulla yhdistyksen toimintaan mukaan ilman pelkoa, että lähtee ensimmäisestä tapaamisesta mukanaan useampi luottamustehtävä. Oppilaitokset voisivat edellyttää opiskelijoiltaan osallistumista vapaaehtoistehtäviin ja pääsykokeiden pisteissä voisi huomioida tehdyt vapaaehtoistyötunnit. Peruskoulujen oppilaat voivat jo tehdä paljon nuoresta iästään huolimatta. Muistelen, että omana kouluaikana on järjestetty roskienkeräyskampanjoita ja lauluhetkiä palvelutaloissa. Yritykset voisivat tukea yhdistyksiä tai urheiluseuroja taloudellisesti ja urheiluseuran jäsenet voisivat sponsoroituna tehdä vapaaehtoistehtäviä. Tekemällä yhdessä, luomalla laajoja verkostoja ja yhteistoiminnan malleja voisimme tulevaisuudessakin saada vapaaehtoistoiminnan pysymään hengissä. Toimintakulttuuria on muutettava ihan joka toimintataholla ja ikäluokassa, jotta voimme säilyttää arvokkaan yhdistystoiminnan sekä siihen liittyvät vapaaehtoistyöt.

Kymenlaakson OLKA-toiminta haluaa olla vahvasti mukana alueen yhdistystoiminnan, vapaaehtoistoiminnan, verkostojen ja yhteistoiminnan kehittämisessä. Ei unohdeta sitä, että vapaaehtoistehtävien tekeminen ei pelkästään lisää työn kohteen hyvinvointia, vaan tutkitusti vapaaehtoistyön tekeminen tukee myös tekijänsä hyvinvointia monella tapaa. Pidetään siis huolta hyvinvoinnistamme moninkertaisesti.

Syysterveisin,

Raisa

Olen Elisa, Vapaaehtoistyö.fi-palvelun tiimin Savon suunnalla asuva vahvistus Kirkkopalvelut ry:ssä. Valtakunnallisen verkkopalvelun parissa työskentelevänä pidän tärkeänä, että myös me työntekijät asumme eri puolilla Suomea. Aloitin työskentelyni Vapaaehtoistyö-tiimissä vuonna 2019, jolloin aloitimme verkkopalvelun kehittämistyön palvelumuotoilun menetelmin yhdessä Kansalaisareenan kanssa. Nykyinen työtehtäväni onkin ollut yksi työurani mielenkiintoisimmista kokemuksista.

Vapaehtoistyö.fi-verkkopalvelun kehittämistyön yhtenä tärkeimpänä päämääränä on alusta lähtien ollut se, että vapaaehtoistoiseksi ilmoittautuminen on mahdollisimman helppoa. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota myös verkkopalvelun turvallisuuteen, sekä vapaaehtoisen että apua tarvitsevan henkilön näkökulmasta. Kun vapaaehtoinen ilmoittautuu tehtävään, hän saa tuekseen tehtävää tarjoavan organisaation vapaaehtoistoiminnasta vastaavan henkilön. Tarvittaessa vapaaehtoinen saa myös koulutuksen tehtäväänsä, tukea tehtävässään toimimiseen, ja toivon mukaan myös iloisen ja kannustavan vertaisjoukon muista vapaaehtoisista. 

Pidän tosi tärkeänä turvallisuustekijänä, että vapaaehtoisen apua tarvitseva henkilö ei voi itse ilmoittaa omasta avuntarpeestaan suoraan verkkopalvelussamme. Välissä on aina jokin organisaatio, joku ihminen, joka tuntee sekä apua tarvitsevan että vapaaehtoisen. Jos jokin ei onnistukaan, kummallekin on olemassa tuki, joka auttaa mahdollisten ongelmien ratkomisessa.

Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelun suunnittelijana ja asiantuntijana olen erityisen kiinnostunut tiedolla johtamisesta. Teemme vuosittain suuren valtakunnallisen kyselyn vapaaehtoisuudesta. Kysymme, millaiset asiat ovat tärkeitä vapaaehtoiselle, mitkä asiat vaikuttavat vapaaehtoisena toimimiseen. Tämän vuoden kyselyymme vastasi ennätykselliset 1 609 vapaaehtoista ympäri Suomen. Heidän vastauksistaan saamme tietoa esimerkiksi siitä, mitkä tekijät vaikuttavat vapaaehtoisena jatkamiseen ja jaksamiseen tai siihen, kuinka vapaaehtoistoimintaan osallistuminen vaikuttaa heidän elämäänsä. Nämä tiedot tuomme sisällöiksi mm. tehtäväntarjoajille suunnattuihin Onnistumisen iloa vapaaehtoistoimintaasi -webinaareihimme. Tiedon pohjalta on mahdollista kehittää vapaaehtoistoimintaa tai se vahvistaa jo valittuja toimintatapoja. Minä <3 pylpyrät ja käppyrät!

Oma vapaaehtoisuuteni on tapahtunut lähinnä lasteni kautta. Olen mm. toiminut lasteni koulun vanhempaintoimikunnan puheenjohtajana niin kauan, kun lapset kävivät kyseisestä koulua. Vanhempaintoimikunnassa saimme vaikuttaa koulun tulevaisuuteen yhdessä koulun johdon ja opettajien kanssa. Tehty työ kantaa edelleen, vaikka omien lasteni koulutie peruskoulussa on jo päättynyt viimeistenkin siirryttyä toisen asteen opintoihin.   

On hienoa, kun saa sekä töissä että vapaa-ajalla tehdä asioita, jotka kokee itselleen tärkeäksi.

Onnistumisen iloa sinun vapaaehtoistoimintaasi!

Elisa Huuhka, suunnittelija ja asiantuntija

Vapaaehtoistyö.fi

Tutustuin Friskis&Svettis-jumppiin alunperin Kaivarin kesäjumpissa 90-luvun puolivälissä. Innostuin heti hyvästä fiiliksestä ja taisin ryhtyä järjestelijäksi eli järkkäriksi saman tien! Sitten vastasin jo järkkäritoimikunnan toiminnasta, ja päädyin seuran hallitukseen. Ihania vuosia! Porukassa jokainen saa olla omanlaisensa, niin toimijana kuin jumppaajana. 

Äitiyden myötä vapaaehtoisuuteen F&S:ssä tuli taukoa, vaikka vapaaehtoistyö jatkui yhdistystoiminnassa lapsiperheiden parissa. Jossain kohtaa palasin jumppaajaksi, ja siitä järkkäriksi, kunnes elämä vei taas toisaalle. Seura on aina pysynyt lähellä sydäntä, ja niinpä palasin taas järkkäriksi, kun seura sai jumppasalin läheltä kotiani. 

Tähän seuraan on aina ollut helppo ja ihana tulla, niin ensikertalaisena kuin palaajana! Järkkärinä olemisessa parasta on hyvä porukka, mahdollisuus osallistua itseä kiinnostaviin urheiluseurahommiin sekä toki ilmainen jumppaoikeus. Alkavan syksyn parhaat fiilikset ovat olleet keskiviikkoiltaisin, kun palaan järkkärivuorosta pyörällä kotiin. Sitä ei voi sanoin kuvailla, se kannattaa itse kokea! 

----------------

Friskis&Svettiksen tarkoituksena on antaa kaikille mahdollisuus löytää oma liikunnan ilonsa. Liikunnan pitää olla miellyttävää, jotta sitä jaksaisi harrastaa. Ja tiedämme, että saamme kukin liikunnan iloa eri asioista. Siksi tarjoamme monipuolista liikuntaa. Mutta valinnastasi riippumatta liikuntamme vaikuttaa sekä kehoon että mieleen. Olemme ennemmin kokemus- kuin terveysjärjestö.

Friskis&Svettis näkee liikunnan luonnollisena osana elämää. Kaikki ihmiset tarvitsevat liikuntaa voidakseen hyvin. Siksi liikunnassamme ei ole suoritusvaatimuksia tai vaativia tavoitteita. Meillä voit olla juuri sellainen kuin olet.

Me kannustamme sinua tulemaan mukaan ja saamme sinut viihtymään niin, että et halua lopettaa. Koska viihdyt, haluat jatkaa liikkuntaa. Sinusta tulee varmempi, voimakkaampi ja uskallat haastaa rajojasi. Kasvat ihmisenä ja me liikkeenä. Vuosien saatossa on jo satoja tuhansia ihmisiä tullut mukaan liikkeeseemme ympäri Eurooppaa.

Friskis&Svettis on yhteinen nimittäjä ihmisille iästa, elämäntavoista tai kiinnostuksista riippumatta. Yhdessä olemme ylpeä aatteellinen järjestö, joka osallistaa ja muuttaa. Olemme aloittaneet jo vuonna 1978, mutta matkamme on vasta alussa.

Olen Merja, 64, ja teen vapaaehtoistyötä. Olen elämäni aikana sairastunut vakavasti kahdesti, niin että se on vaikuttanut työkykyyni ja johtanut myös työttömyysjaksoihin. Työttömänä ollessani olen lähes aina tehnyt vapaaehtoistöitä – lähinnä yleishyödyllisissä yhdistyksissä suunnitellen ja toteuttaen toimintaa ihmisten hyvinvoinnin eteen. 

Viime vuosina olen toiminut vapaaehtoisena ennen kaikkea HSP Suomi ry:ssä, jossa mm. ohjaan ryhmiä, päivystän puhelimessa ja ylläpidän yhdistyksen blogia yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa. 

Olen myös kokemustoimija useamassakin aiheessa.

Olen aina halunnut auttaa ihmisiä ja antaa vaikka vähästäkin osaamisestani. Onneksi siihen on paljon mahdollisuuksia. 

Lähettäisin sellaisia terveisiä kaikille, että vapaaehtoisuus kannattaa aina. Omasta osaamisestaan jakaminen on hauskaa ja antoisaa. Muiden auttaminen tuo onnellisuutta elämään.

Erityisesti työttömille ja eläkeläisille vapaaehtoistoiminta voi antaa paljon. Ja toki kenelle tahansa, kunhan aikaa riittää ,eli kovin hektisessä elämäntilanteessa ei kannata yrittää, tehdä yli oman aikansa ja voimiensa.

Minusta kaikki työ on samanarvoista, on se sitten palkka- tai vapaaehtoistyötä, omaishoitoa, tai muuta vastaavaa, niin se on arvokasta. Jokainen tekee mitä voi ja jaksaa, se on tärkeintä. Toki perustoimeentulo pitää jokaisella olla, teki mitä hyvänsä.

Kenetkähän muuten sinä voit tänään tehdä onnelliseksi tai kenen elämää helpottaa? Joskus se olet myös sinä itse, eli: vapaaehtoinen, pidäthän myös hyvää huolta itsestäsi ja haet itsekin apua, milloin sitä tarvitset. Joskus ollaan auttamassa, joskus taas saamassa apua eikä kukaan ole tai tarvitse olla täydellinen.  

Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelu on toiminut vilkkaana läpi kesän. Moni on antanut arvokasta aikaansa myös lomakaudella. Vapaaehtoistehtäviin on sivuston kautta ilmoittauduttu tänä vuonna jo lähes 3 700 kertaa!

Näin syksyn kynnyksellä moni etsii mielekästä tekemistä pimenevään vuodenaikaan ja itselle soveltuva vapaaehtoistehtävä onkin monelle hyvä vaihtoehto. Sekä vapaaehtoistoiminnan parissa työskentelevillä ammattilaisilla että itse vapaaehtoisilla jälleen edessään antoisa ja tapahtumarikas syyskausi. 

Vapaaehtoistoiminnan merkitys 

Oletko tiennyt, kuinka valtavan tärkeä rooli vapaaehtoistoiminnalla on yhteiskunnassamme? Vapaaehtoisena toimimisen tuomat hyvinvointivaikutukset korostuvat tutkimuksissa kerta kerran jälkeen. Mm. Oikeusministeriön julkaisussa 2023:2 Kohti kansalaistoiminnan kukoistusta – miten verkostojärjestöt sekä kunnan ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyö tukevat vapaaehtoistoimintaa?  todetaan, että vapaaehtoistoiminta ja sitä toteuttavat tahot ovat kunnalle välttämättömyys: kunnat tarvitsevat kansalaisyhteiskuntaa hyvinvoinnin edistämiseksi.

Hyvinvointivaikutusten lisäksi vapaaehtoistoiminnan taloudellinen merkitys on valtava. Kansalaisareena ry:n selvityksessä Jukka Hoffrén: Vapaaehtoistyön arvo Suomessa 2023 on laskettu vapaaehtoistyön arvoksi lähes 3,2 miljardia euroa, joka vastaa 1,3 % bruttokansantuotteestamme. Kyseessä on koko yhteiskunnan kannalta merkittävästä toiminnasta, jossa erityisesti vapaaehtoistoiminnan organisoijat ja koordinoijat ovat aivan ensiarvoisen tärkeitä. 

Vapaaehtoistyö.fi-palvelussa tapahtuu 

Mitä kaikkea Vapaaehtoistyö.fi tarjoaa? Ensisijaisesti se on kaikille avoin valtakunnallinen vapaaehtoistehtäviä välittävä verkkopalvelu, joka toimii vapaaehtoistehtäviä tarjoavien ja niitä etsivien kohtaamispaikkana. Vapaaehtoistyö.fi toteuttaa myös vuosittain Vapaaehtoisten kyselyn, joka sulkeutui tämän vuoden osalta elokuun lopussa. Kyselyyn saatiin ennätysmäärä vastauksia, joiden pohjalta saadaan arvokasta tietoa vapaaehtoistoimijoiden kokemuksista. Lämmin kiitos kaikille vastaajille! Kyselyn tuloksia julkaistaan syksyn mittaan.

Vapaaehtoistyö.fi-palvelun asiantuntijat Satu ja Elisa pitävät syksyn aikana jälleen suositun Onnistumisen iloa vapaaehtoistoimintaasi -koulutuswebinaarisarjansa. Jos yhteisönne kaipaa tietoa tai tukea vapaaehtoistoiminnan organisoimiseen, vielä ehtii ilmoittautua kolmeen seuraavaan maksuttomaan webinaariin:

 Ke 4.10. klo 13–14.30 Vapaaehtoistoiminnasta viestiminen

To 2.11. klo 13–14.30 Vapaaehtoisten hyvinvointi

To 14.12. klo 13–14.30 Vapaaehtoistoiminnan muutostrendit

Ilmoittautuminen: https://bit.ly/onnistumiseniloas2023

Vapaaehtoistyö.fi-palvelu julkaisee säännöllisesti uutiskirjeitä sekä vapaaehtoisille että tehtävientarjoajille:

Vapaaehtoistehtävien tarjoajat: https://link.webropol.com/s/tilaatehtavantarjoajanuutiskirje

Vapaaehtoistehtäviä etsivät: https://link.webropol.com/s/tilaavapaaehtoisenuutiskirje

Jos yhteisösi kaipaa infoa Vapaaehtoistyö.fi-sivuston käytöstä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen [email protected]

Sivuston tiedot on kuvattu myös Suomi.fi:n Palvelutietovarantoon

Onnistumisen iloa vapaaehtoistoimintaan!

Missä pulma?

Tutkimusten valossa nuoret suhtautuvat vapaaehtoistoimintaan pääasiallisesti positiivisin mielin. Yli 60 % nuorista sanoo lähtevänsä mukaan vapaaehtoistoimintaan, jos heitä vain pyydettäisiin. Näistä positiivisista lukemista huolimatta monet vapaaehtoistoimijat tuskailevat sen asian kanssa, etteivät saa houkuteltua nuoria mukaan vapaaehtoistoimintaan tai, jos saavatkin, eivät nuoret sitoudu heille tarjottuihin tehtäviin. Missä siis pulma?

Nuoret haluavat käyttää aikaansa itselleen merkityksellisiin ja tärkeäksi kokemiinsa asioihin. Nuoret eivät ole yksi iso joukko, johon pätee kaikkiin samat asiat, joten mitään yleisiä vinkkejäkään ei voida antaa esimerkiksi siitä, mitkä vapaaehtoistehtävät kiinnostavat nuoria. Suhtautumalla asiaan avoimin mielin ja muutosvalmiudella voidaan nuoret toivottaa tervetulleeksi vapaaehtoistoiminnan pariin.

Kysy, kohtaa, kehitä, kerro, kannusta ja kiitä.

Näiden kuuden kohdan avulla pystytään selvittämään, miten nuoret määrittävät vapaaehtoistoiminnan ja vaikuttamisen. Keinojen avulla voidaan rakentaa tulevaisuuden vapaaehtoistoimintaa, joka tarjoaa tilaa erilaisille vapaaehtoisille ja vaikuttamisen muodoille.

Kysy. Kuten minkään muunkaan ikäryhmän kanssa ei voida nuoristakaan tehdä yleistyksiä tai oletuksia. Jalkautumalla nuorten pariin ja kysymällä heiltä heidän toiveistaan ja ajatuksistaan saadaan tärkeää tietoa siitä, miten nuoret haluavat vaikuttaa asioihin, kokea osallisuutta ja osallistua vapaaehtoistoimintaan. Ainoastaan nuori itse voi määrittää oman tarpeensa ja motivaationsa tulla mukaan vapaaehtoiseksi.

Kohtaa ja kuuntele. Pelkkä nuorilta kysyminen ei riitä, vaan vastauksia on kuunneltava tarkalla korvalla ja annettava aikaa aidolle kohtaamiselle. Mikäli nuori saa kokemuksia vaikuttamisen mahdollisuuksista, aktivoi se nuorta ja innostaa mukaan toimimaan. Kohtaamisen tulee tapahtua nuorelle helposti saavutettavissa paikoissa ja kanavissa.

Kehitä. Kun on tunnistettu, millaisia tarpeita nuoret nostavat esiin, on aika pohtia, kuinka kehittää ja tarvittaessa luoda uutta. Tässäkin parasta on, jos kehittäminen tapahtuu yhdessä nuorten kanssa. Yhteinen päämäärä ja tekeminen synnyttävät sitoutumista.

Kerro ja kuvaa. Millaista sitoutumista odotetaan, mitä osaamista toivotaan ja minne tullaan. Vapaaehtoistoiminnan tarkka ja rehellinen kuvaaminen auttavat nuorten hahmottamaan, mistä on kysymys. Avoimuus puolin ja toisin tukee turvallisuuden tunnetta ja molemminpuolista luottamusta.

Kannusta ja tunnista. Riittävä tuki ja kannustaminen tukevat eteenpäin. Yhdessä nuoren kanssa voidaan tunnistaa hänen osaamistaan. Jokaisella vapaaehtoisella on vahvuuksia, mutta etenkin nuoren voi olla vaikea tunnistaa niitä.

Kiitä. Tunnistamalla vahvuuksia ja etenkin tunnustamalla niitä vahvistetaan nuoren minäpystyvyyttä ja identiteettiä. Kiittäminen, palaute ja tunnustus tuntuvat aina hyvälle, mutta etenkin nuoren kohdalla nämä voivat tukea myös tulevaisuudessa eteenpäin.

Haluatko päästä testaamaan näitä kuuden koon vinkkejä nuoriin?

Keskiviikkona 11.10. klo 13.30–17 järjestettävin Nuorten vapaaehtoistoiminnan festareihin Helsingin keskustakirjasto Oodissa ovat tervetulleita kaikki halukkaat kohtamaan ja kertomaan omasta vapaaehtoistoiminnastaan nuorille. Tavoitteena on jakaa nuorille tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja kannustaa heitä mukaan toimintaan. Voit ilmoittautua mukaan järjestämään festareita varaamalla oman maksuttoman messupisteen, jossa pääset esittelemään vapaaehtoistoimintaa nuorille ja innostamaan heitä mukaan toimintaan.   

Lisätietoa tapahtumasta ja ilmoittautuminen:  

https://kansalaisareena.fi/tapahtumat/tule-tekemaan-vapaaehtoistoimintaa-tutuksi-nuorille-vapaaehtoistoiminnan-festareilla/ 

Tule mukaan kehittämään

Jos kaipaat lisää vinkkejä ja faktoja nuorten vapaaehtoistoiminnasta tai haluaisit olla itse mukana kehittämässä sitä, ota somessa seurantaan #nuoretvapaaehtoiset ja liity Nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittäjät -verkostoon, joka kokoontuu Facebookissa.

Teksti: Kaisa Rikkonen, projektipäällikkö, Kansalaisareena ry

Kansalaisareenan JEP – Nuorten näköinen vapaaehtoistoiminta -hankkeen tavoitteena on lisätä vapaaehtoistoimintaa tuottavien organisaatioiden osaamista nuorten kanssa työskentelystä, jotta nuorille löytyisi tulevaisuudessa enemmän heitä kiinnostavia ja aidosti osallistavia vapaaehtoistehtäviä.