Helping each other makes Finland a better place for everyone

You can find and submit volunteer tasks on this platform.

Volunteer

Find a Task

Where?

Municipality or city

When?

Date in 24.12.2020 format

Choose a theme

Choose themes. Who do you want to help and what are you interested in?

Church/parish

Also for English speakers

Suitable for people under 18 years of age

Supported volunteering

Immigrants

Remote volunteering on the phone or online

Organizations

Environment, nature conservation and animals

People with disabilities and other special needs

Events and community work

Older people

Sports, exercice, and outdoor activities

Friend and buddy activities

Substance abuse and mental health

Children, youth and families

Corona virus

On call duty, first aid, rescue, and crisis intervention

Music, arts and crafts

Experiences

Etätoiminta kiinnostaa ikäihmisiä, kunhan mukaan kannustetaan taidoista riippumatta experience image

Etätoiminta kiinnostaa ikäihmisiä, kunhan mukaan kannustetaan taidoista riippumatta

”No moooi, sieltähän se Leenakin tupsahti mukaan, kiva nähdä sua!” huudahtaa Videoporinoiden vapaaehtoinen ryhmänohjaaja. Iloiset tervehdykset kuuluvat puolin ja toisin, kun viikoittaisen Zoom-yhteydellä tapaavan Porinaporukka-ryhmän ruudulle alkaa tupsahdella lisää kasvoja. Paljon naurua, innostunutta vilkuttelua ja viittilöintiä on käynnissä, kun kaikki eivät ole vielä muistaneet, miten sen mikin saikaan päälle. Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto VALLI ry:n Ikäteknologiakeskuksen selvityksen mukaan ikäihmisten digiosaamista olisi hyvä kehittää tuomalla enemmän esiin digilaitteiden vetovoimatekijöitä, kuten kohtaamisia, harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita. No tästä porukasta niitä vetovoimatekijöitä löytyy!

Koronapandemia nosti kohtaamisen ja yhdessäolon merkityksen ihan uuteen arvoon, kun arkiset mahdollisuudet niihin yhtäkkiä riisuttiin pois. Myös digimaailman tarjoamat elämykset ja yhteydet tulivat näkyvämmiksi – ja ne kuuluvat yhtä lailla kaiken ikäisille.

Myös espoolaisten ikäihmisten Porinaporukka-toiminnassa siirryttiin ketterästi etäyhteyksiin ja luotiin uusia vapaaehtoistoiminnan muotoja. Porinaporukka-ryhmät ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Mukaan voi tulla silloin kun itselle sopii. Jokainen voi myös osallistua ryhmään omalla tavallaan: vain piipahtaa, kuunnella muita tai keksiä ohjelmanumeroita – kaikki yhtä arvokasta ja tervetullutta! Ryhmät suunnittelevat toimintansa sisällön itse, ja vapaaehtoiset luotsit, hengenluojat ja vierailevat tähdet mahdollistavat jokaisen tapaamisen ja luovat osaltaan tervetulon tunnelmaa.

”Tämä jännitti kuin kuuraketin lähtölaskenta”

Etäyhteyden luominen ja porukkaan mukaan hyppääminen voi tuntua aluksi hurjalta harppaukselta, mutta onnistuttuaan palkitsevalta. Videoyhteydellä kohtaaminen on puhelinta kokonaisvaltaisempaa ja yhdessä on helpompi sekä hauskempi kehittää omia digitaitoja. Vapaaehtoiset ovat avainroolissa tsemppaavan ja kokeilevan ilmapiirin luomisessa. Digitaitojen kehittyminen avaa aivan uuden osan yhteiskuntaa ja torjuu digisyrjäytymistä. Tekniikka on myös siitä hauska juttu, että se myös ajoittain asettaa meidät samalle viivalle, silloin kun se ei suostu oikein toimimaan kenellekään – silloin näyttämölle astuu yhteisen naurun terapeuttinen taikavoima.

Ikäinstituutin ja VALLI ry:n luotsaaman Elämänote-ohjelman tuoreessa osallisuustutkimuksessa nostetaan esiin, että digitaalisuus on yksi osallisuuteen olennaisesti vaikuttavista tekijöistä. Mukaan kannustaminen ja digitaalisen maailman tiedon ja mahdollisuuksien tuominen useamman saataville raottaa taas uutta osallisuuden ovea. Tiedonjanoa ja oppimiskykyä kyllä löytyy. Yksi Porinaporukka-toiminnan videoryhmäläisistä totesikin pysäyttävästi: ”Luulin, että osa maailmaa ei kuulu minulle.” Vapaaehtoiset omalla osaamisellaan ja kannustuksellaan ovat näitä maailmoja avaamassa.

Etävapaaehtoisuuskin on parhaimmillaan iloa ja porukkaan kuulumista

Myös vapaaehtoisena toimiminen on osallisuuden ytimessä ja voi tuoda tekijälleen iloa sekä porukkaan kuulumista myös sinne omaan kotiympäristöön. ”Jo nyt muutaman viikon vapaaehtoistyön jälkeen olen todennut, että kokemuksena tästä muodostuu minulle huikea elämänoppi. Vuorovaikutus 30–40 vuotta itseäni vanhempien herrojen ja rouvien kanssa antaa laajan perspektiivin elämään ja ikääntymiseen”, kertoo Sanna, Porinaporukkatoiminnan etäryhmiä viikoittain luotsaava vapaaehtoinen. Anna-Maria Isola THL:n blogikirjoituksessaan muistuttaa tärkeästä asiasta: ”Toisen ihmisen voi kohdata inhimillisesti myös etänä. Hyvään etäkohtaamiseen pätevät samat asiat kuin lähikohtaamiseen: Ole läsnä. Näe keskustelukumppanisi. Kuuntele ja kysy. Kunnioita.” Katseella on merkitystä myös etäyhteydessä – se joko kannustaa tai lannistaa. Miten sinä katsot ruudun välityksellä?

Olemme Porinaporukka-toiminnassa huomanneet, että myös näin etänä helpottaa, kun vapaaehtoisia kutsuu mukaan, kuten ryhmäläisiäkin eli omaan tahtiin ja omalla tavalla. Joskus on tärkeää, että toimintaan saa tulla tutustumaan ja kokeilemaan ensin, miten se itselle istuu. Aloitetaan pienestä, ja omaa osaamista sekä rohkeutta saa kasvattaa pikkuhiljaa, sillä vapaaehtoiset eivät tuota hienoja ja monipuolisia digitaalisia kokemuksia vaan ensisijaisesti hyvää fiilistä, lempeää katsetta ja yhdessäoloa. Kohtaamisten mahdollistaminen ja omien digitaitojen kartuttaminen sekä jakaminen voi olla yllättävän mutkatonta ja palkitsevaa.

Videoryhmien lisäksi Porinaporukat tapaavat myös pienryhmissä puhelimitse, joten etävapaaehtoisena voi toimia myös puhelimen välityksellä! Lue lisää: www.porinaporukka.fi

Laura Annila, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori

Porinaporukka-toiminta, Suomen Asumisen Apu ry

Laura Annila

Kenestä tahansa voi tulla partioaikuinen experience image

Kenestä tahansa voi tulla partioaikuinen

Partio on Suomen suurin nuorisojärjestö noin 65 000 jäsenellään. Tiesitkö, että 20 000 heistä on aikuisia? Aikuiset tekevät partiossa korvaamatonta vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten parissa. Osa heistä on ollut partiossa lapsesta saakka, mutta osa aloittaa aikuisiällä joko oman lapsen myötä tai muuten kiinnostuu toiminnasta. Kuka tahansa voi aloittaa harrastuksen minkä ikäisenä tahansa – aiempaa osaamista tai kokemusta ei vaadita.

Kun kaksi aikuista vapaaehtoista haluaa aloittaa partioryhmän vetämisen, mukaan partioon pääsee noin 15 uutta lasta. Tämä kuvaa hyvin aikuisten tärkeää roolia harrastuksen mahdollistajina. Sitä kautta yhä useammalla suomalaisella on mielekäs harrastus ja yhteisö, johon kuulua. Partio on myös yksi edullisimmista harrastuksista ja toimiikin tärkeänä vastavoimana syrjäytymistä vastaan.

Vastapainoa arkeen

Partiossa aikuinen voi hyödyntää osaamiaan taitoja tai sitten valita jotain täysin uutta ja saada sitä kautta vastapainoa esimerkiksi työelämään. Uusia taitoja opitaan tekemällä ja vapaaehtoisille on tarjolla useita koulutuksia eri aihealueisiin liittyen. Partio-ohjelma käsittelee kattavasti erilaisia teemoja ja taitoja laidasta laitaan luonnosta ja yhdenvertaisuudesta ensiaputaitoihin ja yrittäjyyteen.

Jos viikkotoiminnan vetäminen ei sovi aikatauluihin, on mahdollista olla mukana hieman satunnaisemmin: apukäsinä leireillä, retkillä, tapahtumissa tai esimerkiksi yhdistyksen hallituksessa. Osa kokkaa retkiruokaa samalla kun toiset valmistelevat ohjelmaa. Joku pääsee silloin tällöin remontoimaan kokoontumistilaa eli partiokoloa, kun toinen kirjoittaa näppärästi kokousmuistiinpanot sihteerin roolissa. Kaikki apu on arvokasta.

Vapaaehtoisille partio antaa yhteisön, jossa pääsee tapaamaan eri-ikäisiä ja eritaustaisia ihmisiä ja oppimaan itsekin uusia taitoja. Uusi aikuinen voi myös tuoda partioon uusia ideoita ja kokeiluja oman taustansa ja taitojensa kautta – viime aikoina on perustettu esimerkiksi monikielisiä ryhmiä, sisupartioryhmiä erityistä tukea tarvitseville lapsille sekä esimerkiksi meripartio- ja ilmailupartioryhmiä.  

Miten mukaan?

Lähes jokaiselta paikkakunnalta löytyy vähintään yksi partiolippukunta eli partiotoimintaa järjestävä paikallisyhdistys, joten partioon on helppo lähteä mukaan omassa kotikunnassa. Valtakunnallisen lippukuntahaun kautta voi tutustua lippukuntiin ja löytää heidän yhteystietonsa. Mukaan voi ilmoittautua myös Vapaaehtoistyö.fi-palvelun kautta, jolloin etsimme kiinnostuneelle vapaaehtoiselle juuri sen lippukunnan, missä on parhaillaan eniten tarvetta aikuisista. Uudet aikuiset ovat kuitenkin tervetulleita mukaan ihan jokaiseen lippukuntaan!

 

Nina Miettinen

Kirjoittaja on Uudenmaan Partiopiirin järjestökoordinaattori, joka tukee uusia aikuisia vapaaehtoisia heidän aloittaessaan partiossa

Artikkelin pääkuva: Ossi Hokkanen

Aikuiset retkellä -kuva: Juha Nurmi

Nina Miettinen

Kansalaistoiminta ja vapaaehtoisuus experience image

Kansalaistoiminta ja vapaaehtoisuus

Kansalaistoiminnan tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ja edistää aktiivista kansalaisuutta. Ihmiset haluavat osallistua kansalaisyhteiskunnan toimintoihin, jotta he pääsevät vaikuttamaan yhteisiin asioihin ja luomaan yhteistä hyvää.

Kansalaistoiminta tuo monelle sisältöä elämään antamalla tekemistä, tunteen kuulua johonkin ryhmään ja mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja näin samalla vähentää yksinäisyyttä. Kansalaistoimintaan osallistumisen yksi muoto on vapaaehtoisena toimiminen. Vapaaehtoisuus tarjoaa ihmisille mahdollisuuden auttaa ja käyttää omaa aikaansa hyödylliseen tekemiseen, toisten hyväksi. Yksi tällaisen toiminnan mahdollistaja on Kansalaistoiminnankeskus Matara Jyväskylässä.  

Kansalaistoiminnankeskus Matara—mikä se on ja mitä siellä tehdään?

Vuonna 2012 perustettiin Kansalaistoiminnankeskus Matara, jonka tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia tarjoamalla osallisuuden ja toiminnan paikkoja sekä tiloja Jyväskylässä, vain muutaman korttelin päässä kävelykadulta. Mataran kaikille avoimeen aulaan voi tulla esimerkiksi lukemaan päivän lehdet, juomaan kahvia, asioimaan netissä tai lainaamaan lastipyörälainaamosta polkupyörän. Mataran aulassa on pöytä ennalta-arvaamattomille kohtaamisille, kun ihminen kaipaa vaikka juttukaveria. Matarassa on myös OLKA®-piste, josta voi tulla hakemaan tukea ja tietoa omaan sairauteen liittyen, mitata verenpaineen, tehdä terveystestejä tai saada tietoa eri järjestöjen palveluista ja vertaistuesta. Mataran yhteisön ja muiden tilojen käyttäjien järjestämä toiminta tarjoaa ihmisille vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia, vertaisryhmiä, kerhoja, koulutuksia tai muita tilaisuuksia. Näin Matara siis vahvistaa kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa sekä järjestöjen toimintaedellytyksiä.

Vapaaehtoisena Kansalaistoiminnankeskus Matarassa—mitä se sitten on käytännössä? 

Vapaaehtoisten mukanaolo on erittäin tärkeä osa toimintaa ja vapaaehtoiset mahdollistavat sen, että kaikille avointa ja maksutonta toimintaa Matarassa on. Vapaaehtoisia rekrytoidaan koko ajan ja mukaan voi tulla silloin kun itselle sopii. Muutaman kerran vuodessa järjestetään isompi, kaikille kiinnostuneille suunnattu ”Vapaaehtoiseksi Mataraan” -ilta, jossa erilaisia toimintamahdollisuuksia esitellään ja tietysti kuullaan vapaaehtoisten omia ideoita ja vinkkejä. 

Jokaisen vapaaehtoiseksi haluavan kanssa käydään läpi vapaaehtoisuuteen liittyvät periaatteet, oikeudet ja velvollisuudet. Tämän jälkeen kirjoitetaan sopimus, jossa kirjallisesti vielä sovitaan tehtävästä.

Mataran vapaaehtoisena voi toimia kertaluonteisesti tai tehtävät voivat olla säännöllisesti toistuvia. Jokaisen vapaaehtoisen kanssa räätälöidään juuri hänelle itselleen sopiva tehtävä ja aika. Se, että vapaaehtoinen saa itse vaikuttaa tehtävänsä sisältöön ja hänen siihen käyttämäänsä aikaan, koetaan saatujen palautteiden perusteella erittäin tärkeäksi ja jaksamista tukevaksi. Samalla vapaaehtoiset ovat kokeneet, että he saavat olla mukana toiminnan suunnittelussa ja heidän ajatuksensa ja ideansa huomioidaan. Vapaaehtoistehtävät voivatkin olla tapahtumien suunnittelua ja toteutusta, erilaisten ryhmien ohjaamista tai ylipäätään auttamista omien taitojen mukaan.

Mataran vapaaehtoiset ovat esimerkiksi vetäneet taidekorttityöpajoja ja ekokorupajoja, olleet apuna toteuttamassa joulukorttiaskartelua ja bingoa, huolehtineet tilaisuuksien kahvituksista, olleet tapahtuma-avustajina, ohjanneet meditaatiota Mataran työntekijöille, vetäneet filosofian keskustelupiiriä, vertaisryhmiä, liikuntatuokioita ym. ym. Eli vapaaehtoistehtäviä kyllä löytyy ja yhdessä ideoidaan ja toteutetaan lisää! 

Vapaaehtoisilta saatu palaute on ollut mukavaa, positiivista luettavaa ja sen voimin onkin aina hyvä mieli jatkaa ja kehittää toimintaa yhdessä heidän kanssaan. Vapaaehtoiset ovat kertoneet, että saavat Matarassa toimiessaan mahdollisuuden tavata erilaisia ihmisiä sekä avartaa omia käsityksiään ja ajatuksiaan, mutta myös tunteen siitä, että heidän tekemää toimintaa arvostetaan. Vapaaehtoiset nostavat tärkeäksi myös läheisen ja luottamuksellisen ilmapiirin, joka Matarassa on. Erään vapaaehtoisen sanoin: ”Saan kokemusta ja iloa siitä, että voin antaa osaamistani Matarassa”. 

Matara on tiloja, toimintaa ja tapahtumia sekä yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja iloa. 

Niina Kankare-Anttila

vapaaehtoistoiminnan kehittäjä

Kansalaistoiminnankeskus Matara Jyväskylä 

kuvat:

Kati Multanen

Niina Kankare-Anttila

Palvelumuotoilu Vapaaehtotyö.fi-verkkopalvelun uudistuksen pohjana experience image

Palvelumuotoilu Vapaaehtotyö.fi-verkkopalvelun uudistuksen pohjana

Uuden Vapaaehtoistyö.fi-palvelun kehitys aloitettiin syksyllä 2019 suurten odotusten saattelemana. Palvelun konseptointityössä päädyttiin hyödyntämään Design Sprint -metodologiaa, joka on palvelumuotoiluun perustuva tapa konseptoida ketterästi uusia palveluita vastaamaan asiakastarpeita. Projektitiimiin valikoitui innokas ydinporukka, joka lähti ennakkoluulottomasti haastamaan aikaisempia toimintatapoja ja tutustumaan palvelumuotoilun ketterään ja kokeilevaan maailmaan. 

Asiakasymmärrys kehitystyön ytimessä 

Prosessi alkoi lyhyellä tutkimusvaiheella, jossa pyrittiin saamaan ymmärrys asiakkaiden tarpeista, tavoitteista sekä haasteista vapaaehtoistyöhön liittyen. Tutkimusvaihe sisälsi kvalitatiivista ja kvantitatiivista analyysiä sekä lyhyen benchmark-tutkimuksen vastaaviin palvelukokonaisuuksiin. Löydökset vedettiin työryhmän kanssa yhteen tutkimusseinäksi, joka on nimensä mukaisesti koko kehitysprosessin seinällä oleva interaktiivinen tutkimusraportti. 

Varsinainen rakennusvaihe alkoi asiakaspolun sekä keskeisten asiakaspersoonien kuvaamisella. Vaiheen tarkoituksena oli saada empaattinen käsitys uuden palvelun keskeisistä asiakkaista, jotta palvelu vastaa asiakkaiden tarpeisiin. Tässä vaiheessa kehitystyötä luotiin myös alustava visio palvelulle ”Auttamalla toisiamme Suomi on parempi paikka kaikille”, joka säilyi mukana aina julkaisuun asti. 

Asiakaspolun, asiakaspersoonien ja vision jälkeen valitsimme kokonaisuudesta yhden persoonan, jonka polun kuvasimme tulevassa digipalvelussa. Ensimmäiseksi persoonaksi valikoitui vapaaehtoistyötä etsivä henkilö, Vilma Vapaaehtoinen. Aloitimme kuvaamalla Vilman polun palvelun sisällä prosessinomaisesti, jonka jälkeen kuvasimme kuhunkin polun vaiheeseen digipalvelun keskeiset näkymät rautalankamenetelmällä. 

Ketterästi ja kokeilevasti mustaa valkoiselle 

Rautalankamenetelmässsä keskeinen ajatus on kuvata tulevan digipalvelun sisältö näyttökuva kerrallaan esimerkiksi käsin piirtämällä. Keskeisistä ei ole luoda visuaalisesti viimeistelty kokonaisuus, vaan enemmänkin hahmotella kunkin sivun keskeiset elementit ja niiden hierarkia. Toteutimme harjoituksen ryhmän kesken ja koko ryhmä pääsi osallistumaan rautalangan tekoon.

Kuvaamisen jälkeen veimme käsin piirretyn rautalangan digitaaliseen muotoon ennen sen testaamista palvelun tulevilla asiakkailla. Asiakkaita pyydettiin tutustumaan palveluun ja toteuttamaan sillä muutamia valittuja tehtäviä. Tavoitteena oli testata, tuntuuko uusi digipalvelu selkeältä ja palveleeko se loppukäyttäjien tarpeita.  Palautteen perusteella teimme pieniä korjauksia kokonaisuuteen. Tämän jälkeen toistimme prosessin myös toiselle asiakaspersoonalle, Taina Tehtäväntarjoajalle.

Lopuksi rautalangat visualisointiin visuaalisen suunnittelijan toimesta ja olimme valmiita teknisen toteutukseen. Palvelu julkaistiin syyskuussa 2020 ja se pohjautuu edelleen samoihin konseptointivaiheessa tehtyihin rautalankamalleihin.

Uusi toimintatapa kehitystyöhön

Palvelumuotoiluun perustuva kehitysprosessi osoittautui hyvin innostavaksi ja toimivaksi tavaksi tehdä kehitystyöt. Tiimi tuntui aidosti innostuneen uudesta metodologista ja oli ilo huomata, miten uuden työkalupakin hyödyntämistä alettiin pohtia myös uusien kehityshankkeiden yhteydessä. Keskeisin lopputulema prosessista oli kuitenkin yhteiskunnallisesti merkityksellisen palvelukokonaisuuden rakentaminen loppuasiakkaan tarpeita aidosti palvelevaksi.

 

Daniel-José Hänninen

Head of Design & Service Designer

Vere Oy

Daniel-José Hänninen

Ikäihmisten yksinäisyyttä lievittämässä – yksi seniori kerrallaan experience image

Ikäihmisten yksinäisyyttä lievittämässä – yksi seniori kerrallaan

Järjestöjen vapaaehtoistoiminta on tärkeässä asemassa julkisen sektorin palvelujen täydentäjänä. Monet järjestöt pyrkivät lieventämään syrjäytymisvaarassa olevien yksinäisyyttä ja tarjoamaan terveyttä edistäviä palveluja heille, jotka syystä tai toisesta jäävät julkisten palvelujen ulkopuolelle. Monet ikäihmiset kokevat yksinäisyyttä ja ovat syrjäytymisvaarassa esimerkiksi liikuntarajoitteiden tai muistiongelmien takia. 

Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry perustettiin vuonna 1989 edistämään laadukasta ikäihmisten palveluasumista sekä kehittämään heidän yleistä hyvinvointia, terveyttä, virkeyttä ja omatoimisuutta. Yhdistyksen nimi muutettiin vuonna 2016 virallisesti MEREO / Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:ksi. Samana vuonna MEREOn toimintaa muutettiin niin, että se kattaa nykyisin ikäihmisten lisäksi myös vammaiset.

MEREOn Helsingissä toimiva Etsivän vanhustyön projekti alkoi vuonna 2017. Etsivä vanhustyö pyrkii saavuttamaan yli 65-vuotiaat seniorit, jotka ovat jääneet kotiin esimerkiksi puolison kuoleman tai oman sairastumisen takia.  

Asiakaslähtöinen asenne auttaa myös vapaaehtoisten rekrytoinnissa

Hyvän ikääntymisen edistämisen ja kehittämistyön lisäksi MEREO etsii asiakkailleen vapaaehtoisia kavereita. Vapaaehtoisia haetaan mm. eri asuinalueiden sosiaalisen median kanavilta sekä vapaaehtoistehtävien digitaalisilta välitysalustoilta. Tehtäväilmoitukset ovat personoituja ja kuvaavat elävästi jokaista asiakasta:

”77-vuotias nainen Helsingin Mellunmäestä kaipaisi ystävää, jonka kanssa nyt korona-aikana voisi vaikka soitella tai ulkoilla ja koronan jälkeen tavata ja tehdä asioita yhdessä, kuten käydä elokuvissa. Etsimme maanläheistä, asiakkaan sanoin ”sydämeltään viisasta” naisvapaaehtoista, jolla on itselläänkin jo elämänkokemusta ja joka ei vähästä säikähdä.”

― Kun etsimme vapaaehtoista tietylle ikäihmiselle, yritämme saada jo ilmoitukseen mukaan anonymiteetin rajoissa kuvausta asiakkaan persoonasta, kiinnostuksen kohteista ja tilanteesta, johon hän vapaaehtoista toivoo. Näin mahdollisesti samanhenkinen vapaaehtoinen huomaa ilmoituksen ja kiinnostuu siitä, kertoo MEREOn vapaaehtoistoiminnasta vastaava Anu Molarius

MEREOn vapaaehtoistehtävien ilmoituksista voikin moni toimija ottaa oppia – mitä paremmin ja houkuttelevammin tehtävää kuvataan, sitä todennäköisemmin siitä kiinnostuu sopiva vapaaehtoinen. Ilmoituksissa tulee aina myös kertoa mitä vapaaehtoiselta vaaditaan, kuinka pitkäksi aikaa hänen odotetaan sitoutuvan sekä tietenkin yhteystiedot ja tehtävän kuvaus. On hyödyllistä myös mainita esimerkiksi mahdollisuus työtodistuksen saamiseen. 

Voinko osallistua korona-aikana?

Koronaepidemian alussa monet aktivoituivat vapaaehtoistoimintaan. Naapureille tarjottiin kauppa-apua ja Facebookissa perustettiin auttamisryhmiä. Myös MEREO sai jopa enemmän avuntarjouksia kuin oli avun vastaanottajia. Poikkeusolojen jatkuessa avun määrä on kuitenkin vähentynyt ja ikäihmisten yksinäisyys lisääntynyt. MEREO reagoi koronatilanteeseen muuttamalla kaveritoiminnan soittokaveri- ja ulkoilukaveritoiminnaksi. Aluksi soittokavereita löytyikin, mutta kesän myötä vapaaehtoisten määrä on vähentynyt ja etenkin ulkoilukavereista on pulaa. 

― Ulkoilukavereille on paljon kysyntää, sillä monelle ikäihmiselle uloslähtemisestä on tullut suuri kynnys pitkän eristäytymisen jälkeen. Alkusyksy oli vielä hiljaista vapaaehtoisten osalta, mutta nyt muutaman viikon olemme saaneet tasaisesti vastauksia ilmoituksiimme, kertoo Molarius.

Yhteistyö tärkeässä asemassa

Kolmannen sektorin toiminnassa yhteistyöllä on usein suuri merkitys. Myös Etsivä vanhustyö -hankkeen asiakkaat löytävät toiminnan usein yhteistyökumppanien ja -verkostojen kautta. 

― Suurin osa asiakkaista tulee toimintaan Seniori-infon ja Helsingin kaupungin asiakasohjausyksiköiden ohjaamina, mutta myös muiden järjestöjen, seurakuntien tai terveysasemien työntekijöiden avulla. Myös omaiset tai seniorit itse voivat olla suoraan yhteydessä hanketyöntekijöihin, toteaa Molarius. 

Yleensä apua tarvitsevia on aina enemmän kuin vapaaehtoisia auttajia. On tärkeää, että esimerkiksi vanhustyön kohderyhmä löytää tahon, jolta voi saada apua. Järjestöjen, seurakuntien, kaupunkien ja kuntien yhteistyö on tärkeää myös vapaaehtoisten kohdalla. Jos omasta toiminnasta ei löydy vapaaehtoiselle sopivaa tehtävää, kannattaa aina ehdottaa jotain toista toimintamuotoa. Tämä lisää vapaaehtoisen positiivista kokemusta toiminnasta ja kannustaa osallistumaan jatkossakin. 

Anu Molarius on MEREO / Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnasta vastaava koordinaattori.







 

Anu Molarius

Koronaepidemia herkisti toisten hädälle, sadat uudet vapaaehtoiset aloittivat työnsä – uusi Vapaaehtoistyö.fi avataan tänään experience image

Koronaepidemia herkisti toisten hädälle, sadat uudet vapaaehtoiset aloittivat työnsä – uusi Vapaaehtoistyö.fi avataan tänään

Kirkkopalvelut ry