Etsitkö vapaaehtoistyötä, joka luo toivoa maailman tulevaisuutta kohtaan, osallistaa nuoria ja antaa heille työkaluja toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta aktiivisina maailmankansalaisina?  

Taksvärkki ry hakee vapaaehtoisia globaalikasvatuksen kouluttajia tekemään kouluvierailuja peruskoulun yläluokilla, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Kouluttajat vetävät oppilaille lapsen oikeuksia ja vaikuttamista käsitteleviä työpajoja ja kertovat Taksvärkin työstä sekä kuluvan lukuvuoden kampanjasta. Lue yhden vapaaehtoisen, Elinan, kokemuksista ja hae mukaan! 

Koulutus: perusasioista itseä kiinnostaviin aiheisiin 

Elina, 27, lähti mukaan kouluvierailutoimintaan, koska hän etsi tapaa toteuttaa tärkeäksi kokemaansa yhteiskunnallista vaikuttamista omassa elämässään. Taksvärkille vapaaehtoiseksi hakeminen oli helppoa, ja Elinasta tuli globaalikasvatuksen kouluvierailija. 

Taksvärkillä vapaaehtoisia kouluttavat tehtäviinsä globaalikasvatuksen asiantuntijat.  Koulutuksessa lähdettiin liikkeelle perusasioista: ei haitannut, vaikka esimerkiksi sana ”globaalikasvatus” ei ollut entuudestaan tuttu. 

Sittemmin Elina on osallistunut myös illan mittaisiin jatkokoulutuksiin. Niissä saa lisätietoa itseä kiinnostavista aihepiireistä. Koulutuksissa osallistujat pääsevät myös keskustelemaan ja kokeilemaan työpajojen harjoituksia. Lisäksi vapaaehtoisten käytössä ovat hyvät materiaalit itsenäiseen perehtymiseen. Elina kuvaa koulutuksia ”yhdessä ihmettelyksi”. Hänestä on hienoa saada keskustella samanhenkisten ihmisten kanssa kaikille tärkeistä aiheista.  

Monipuoliset teemat kiinnostavat 

Taksvärkki tarjoaa kouluille seitsemää erilaista työpajaa, joissa käsitellään muun muassa nuortennäköistä vaikuttamista, lapsen oikeuksia, kriittistä mediakasvatusta ja vammaisten nuorten syrjintään puuttumista. Työpajoissa käytetään monipuolisia, osallistavia työtapoja. 

Kun Elinan pitäisi valita suosikkiteema tai -työpaja, iskee valinnanvaikeus. Mieleen tulee Vaikuta!-työpajojen kokonaisuus, jonka järjestämiseen kuudesluokkalaisille hän osallistui viime keväänä. Vaikuta!-työpajaharjoitukset antavat välineitä nuortennäköiseen vaikuttamistyöhön ja kestävän kehityksen toimintatapojen harjoitteluun. Nuoret johdatetaan useamman työpajan mittaiseen prosessiin, jossa tartutaan yhdessä valittuun ongelmaan ja toimitaan siihen puuttumiseksi. Elinaa ilahdutti erityisesti se, että oppilaat saivat vapaasti valita haluamansa lähestymistavan teemaan. Hän kertoo yllättyneensä työpajojen vetämisessä siitä, miten rohkeasti nuoret lähtevät mukaan keskusteluun ja tehtäviin. 

Seuraavaksi Elina haluaisi saada enemmän kokemusta erityisesti Maailman äänet -oppaan tematiikasta. Opas kannustaa tutkimaan kriittisesti median välittämiä arvoja, asenteita ja tietoa esimerkiksi globaalista etelästä ja antaa nuorille työkaluja globaalien ilmiöiden käsittelyyn. Myös lukuvuoden 2021-2022 Taksvärkki-kampanja Mikä sua estää? tuntuu kiinnostavalta, ja Elina kertookin oppineensa myös itse paljon uutta vammaisten kohtaamasta syrjinnästä ja syrjintään puuttumisesta. 

Tietoja, taitoja ja ystäviä 

Elina kertoo oppineensa Taksvärkin koulutuksissa ja kouluvierailuilla uusia näkökulmia globaaliin oikeudenmukaisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja mediakuvastoon – siis hyvin monenlaisiin teemoihin, joista kaikki ovat Taksvärkin globaalikasvatuksen ytimessä. Elina huomauttaa, että koskaan ei ole valmis esiintyjänä tai ryhmänohjaajana. Jokaisessa työpajassa vastaan tulee jotain odottamatonta. Yllättävien tilanteiden kohtaaminen vahvistaa itsevarmuutta ja kehittää sekä omaa että työpajan osallistujien ajattelua. 

Kouluvierailutoiminta on myös hauska harrastus, jossa voi löytää ystäviä samanhenkisistä ihmisistä. Kouluvierailijoiden verkoston lisäksi vapaaehtoisen tukena on aluekoordinaattori, joka osallistuu esimerkiksi kouluvierailuiden varaamiseen ja suunnitteluun vapaaehtoisen toivomalla tavalla. Aluekoordinaattorilta ja globaalikasvatuksen suunnittelijoilta saa aina tarvittaessa apua itseä mietityttäviin kysymyksiin. 

Vaikutetaan yhdessä! 

Taksvärkillä vapaaehtoistoiminta on Elinan mukaan hyvin organisoitua ja mukana saa olla itselleen sopivalla panoksella. Muuttuvat elämäntilanteet ja voimavarat otetaan aina huomioon. Elina tekee vapaaehtoistyötä nyt toista vuotta, ja näkee omien sanojensa mukaan itsensä jatkamassa ”hamaan tulevaisuuteen”.  

Kun Elinalta kysyy, mikä Taksvärkin globaalikasvatuksen kouluvierailijana toimimisessa on parasta, vastausta ei tarvitse kauaa miettiä. ”Keskustelut ja täällä olevat ihmiset. Kaikki ovat ihania”, hän hymyilee. Lisäksi jatkuva uuden oppiminen motivoi Elinaa. 

Vapaaehtoistyö Taksvärkillä on juuri sitä, mitä Elina kaipasi elämäänsä: ”Kun tapaa muita ihmisiä, jotka pitävät samoja asioita tärkeinä kuin itse ja kokee vaikuttavansa positiivisesti maailmaan, se luo uskoa ja toivoa tulevaisuuteen.” 

Taksvärkki hakee vapaaehtoisia kouluvierailijoita pääkaupunkiseudulle sekä Oulun, Jyväskylän, Tampereen ja Turun alueille. Tule mukaan tukemaan nuorten aktiivista toimijuutta! Hae vapaaehtoiseksi tästä linkistä. 

Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelu toteutti kesällä 2021 laajan vapaaehtoistoiminnan kyselyn vapaaehtoisille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää vapaaehtoistoiminnan tuottamia hyvinvointivaikutuksia ja merkitystä vapaaehtoisen elämään. Vastauksista käy selkeästi ilmi, että vapaaehtoistoiminta edistää siihen osallistuvan hyvinvointia, osallisuutta ja merkityksellisyyden tunnetta.

Kyselyyn vastasi 1138 henkilöä, joista 96 % ilmoitti tekevänsä tai ainakin aiemmin tehneensä vapaaehtoistyötä. Säännöllistä, viikottain tai vähintään kuukausittain tapahtuvaa vapaaehtoistyötä vastaajista tekee 57,6 %.   

Taulukko 1. Kyselyyn vastasi yhteensä 1138 henkilöä, joista 57,6 % tekevät vapaaehtoistyötä säännöllisesti, joko viikottain tai vähintään kuukausittain. Vastaajista 75 % oli naisia ja 24 % miehiä. Kyselyyn vastattiin yhteensä 105 paikkakunnalta Suomessa sekä neljältä paikkakunnalta ulkomailla.

Vapaaehtoistoiminnassa voi oppia uutta ja saada uusia ystäviä

Vapaaehtoistoimintaa on monenlaista ja siinä voi oppia paljon. Nuorille vapaaehtoistoiminnasta saatavat uudet kokemukset ovat tärkeitä. Ne kasvattavat rohkeutta toimia erilaisissa tehtävissä ja tilanteissa, voivat tukea opintopolun valinnassa ja kertovat esimerkiksi kesätyönantajille nuoren aktiivisuudesta. Eläköityneille on puolestaan hyvin palkitsevaa hyödyntää työuran kautta kertynyttä osaamista vapaaehtoistoiminnassa ja kasvattaa sitä entisestään. Maahan muuttaneet oppivat vapaaehtoistoiminnassa paitsi tehtävään tarvittavia taitoja, myös suomen kieltä ja kansalaisyhteiskunnan toimintaperiaatteita.

Vapaaehtoistoiminnassa on mahdollista kehittää osaamistaan hyvinkin pitkälle ja saada käyttöön sellaisia puolia itsestään, jotka eivät työelämässä tai muilla elämänalueilla pääse esille. Silti vapaaehtoistoimintaan voi usein osallistua myös ilman erityistä osaamista. Monissa vapaaehtoistehtävissä riittää pelkkä halu tehdä hyvää.

Myös kyselyn tulokset osoittavat, että osallistumalla voi oppia uutta. Kyselyn kaikista vastaajista 69,4 % on oppinut vapaaehtoistoiminnassa uusia taitoja ja 72,4 % on voinut hyödyntää tai kehittää jo olemassa olevaa osaamista.

Vapaaehtoistoiminnassa tutustuu usein myös erilaisiin ihmisiin ja saa uusia ystäviä. Kyselyn vastaajista 71,8 % kertoi vapaaehtoistoiminnan lisänneen heidän sosiaalisia kontaktejaan. Yhteiset tavoitteet tuovat samanhenkisiä ihmisiä yhteen, ja toiminnan kautta pääsee kohtaamaan monenlaisia ihmisiä, myös sellaisia, joihin omassa arjessaan ei muutoin törmäisi. Usein vapaaehtoistoiminnan järjestäjät panostavat yhteisöllisyyteen tarjoamalla vapaaehtoisille esimerkiksi virkistystapahtumia. Vapaaehtoistoimintaan kuuluu myös hauskanpito!

Vapaaehtoistoiminta vähentää syrjäytymistä ja yksinäisyyttä sekä lisää osallisuutta

Vapaaehtoisuus auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja torjumaan syrjäytymistä. Kyselyn vastaajista 48,7 % ja säännöllisesti osallistuvista 49,5 % kertoi vapaaehtoistoiminnan vähentäneen heidän kokemaansa yksinäisyyttä. Nämä luvut ovat merkittäviä, sillä niissä oletetaan, että vastaaja on jossain vaiheessa elämäänsä kokenut itsensä yksinäiseksi. Yksinäisyyden kokemus vähentää elämän merkityksellisyyttä; syvimpiä merkityksellisyyden tunteita koetaan juuri silloin, kun tunnemme yhteyttä toisiin. Vapaaehtoisena voi havaita omien tekojen vaikutuksen toisiin ihmisiin – on kyseessä sitten liikuttava kohtaaminen tukihenkilönä toimivan vapaaehtoisen ja tuettavan välillä tai lasten riemu vapaaehtoisen mahdollistaessa heille harrastustoimintaa.

Vapaaehtoistoiminta koetaan tärkeänä osallistumisen ja vaikuttamisen keinona. Vastaajista 71,4 % koki, että he vaikuttavat itselleen tärkeisiin asioihin vapaaehtoistoiminnan avulla. Yli kolme neljästä vastaajasta, 75,7 %, kertoi heidän vapaaehtoistyöstään olevan hyötyä yhteiskunnalle.

Kansalaisyhteiskunta aktiivisine vapaaehtoisineen on herkkä huomaamaan hyvinvointiyhteiskunnan sokeita pisteitä. Hyvinvointivaltion palvelut saattavat ohittaa esimerkiksi erilaisten erityisryhmien tarpeet. Vapaaehtoinen voi tuoda äänen syrjäytetyille ja rohkaista tuomaan äänen itsekin esiin. Vapaaehtoisilla on tärkeä rooli myös monien ongelmien ennalta ehkäisyssä. Vapaaehtoisten ansiosta esimerkiksi lapsille ja nuorille pystytään tarjoamaan edullisia harrastuksia, mikä puolestaan ehkäisee syrjäytymistä.

Sosiaalisten kontaktien ohella myös merkityksellisyyden kokemus on keskeistä ihmisen hyvinvoinnille. Vapaaehtoistoiminnassa merkityksellisyyttä tuovat monet asiat: kiinnostavat sisällöt, oppiminen, mukavat ihmiset, elämykset ja toiminnalla aikaan saatu muutos. Vapaaehtoistoiminta ei aina tarjoa lepoa ja viihdettä, vaikka välillä tätäkin. Juuri ponnistelu, vaivannäkö ja itsensä haastaminen kuitenkin tekee vapaaehtoistoiminnasta palkitsevaa. Myös tehdyn työn arvostus on vapaaehtoisille tärkeä motivaatiotekijä.

Kaikista kyselyn vastaajista 71,7 % koki, että heidän vapaaehtoistyötään arvostetaan. Toiminnan tuottamaa merkityksellisyyden tunnetta vastaajista koki 75,2%, 70,6 % kertoi vapaaehtoisena toimimisen olleen heille hyödyllistä ja 74,8 % vastaajista sanoi vapaaehtoistoiminnan vaikuttaneen myönteisesti heidän elämäänsä.

Vapaaehtoistoiminnan kautta voi myös työllistyä. Toiminnassa kartutetut taidot, osaaminen ja kokemus, verkostojen luominen, aktiivinen osallistuminen ja uusien mielenkiinnon kohteiden löytyminen luovat toisinaan mahdollisuuksia uuden uran tai työpaikan löytymiselle. Kyselyn vastaajista huimat 18,5 % ilmoitti työllistyneensä vapaaehtoistoiminnan avulla!

Taulukko 2. Vapaaehtoisten kokemat hyvinvointivaikutukset kaikkien vastaajien kesken (n=1138) sekä säännöllisesti (viikottain tai vähintään kuukausittain) vapaaehtoistoimintaan osallistuvien kesken (n=655). Taulukkoon on koottu ”jokseenkin samaa mieltä” ja ”täysin samaa mieltä” -vastaukset.

Luomme parempaa yhteiskuntaa vapaaehtoistoiminnan avulla

Vapaaehtoistoiminnalla on siis vaikutuksia vapaaehtoisen omaan ja vapaaehtoiselta apua saavan hyvinvointiin. Tämän lisäksi vapaaehtoistoiminta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisessa yhteiskunnassa elämme. Aktiivinen kansalaisyhteiskunta lisää luottamusta siihen, että ihmiset ovat lopulta hyvän puolella eikä ketään jätetä oman onnensa nojaan. Vapaaehtoistoiminnassa kiinnostus ja kyky olla mukana hyvän yhteiskunnan rakentamisessa kasvaa.

Vapaaehtoistoiminnan kautta moni ihminen kokee sellaista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, jota hän ei kokisi missään muualla. Erityisesti työelämän ulkopuolella oleville, yksinäisyyttä kokeville, vaikeuksien kanssa painiskeleville tai syrjäytetyille ihmisille vapaaehtoistoiminnasta saatava osallisuuden ja toimijuuden kokemus voi olla elintärkeää. Sitä kautta on mahdollista kertoa itsestään aktiivisen toimijan tarinaa.

Vapaaehtoistyö.fi-palvelu on Suomen kattavin vapaaehtoistehtävien välitysalusta. Palvelua ylläpitää ja kehittää Kirkkopalvelut ry ja Kansalaisareena ry.

Vapaaehtoisten sitaatteja kyselystä:

”Suosittelen kaikille halukkaille vapaaehtoistyötä. Siinä pärjää jokainen, joka haluaa olla tekemisissä ihmisten kanssa. Pitää olla vaan ihminen ihmiselle.”

”Rohkeasti mukaan vaan, vaikka et olisikaan ammattilainen. Tulee hyvä mieli!”

”Ryhtykää ihmeessä, se rikastuttaa elämää.”

”Seurustelu uusien tai tuttujen ihmisten kanssa on mukavaa, hauskaa ja iloistakin. Antaa positiivista energiaa.”

 ”Vaihtelua elämän arkirutiineihin. Jokaiselle löytyy jotakin yhteisvastuullista osallistumista.”

”Kannattaa tehdä vapaaehtoistyötä, koska siitä saa itselle aina enemmän: hyvää mieltä, oppii tuntemaan itseään, kokee itsensä tarpeelliseksi, saa uusia ystäviä/sosiaalisia suhteita, oppii uusia taitoja/tietoja jne. Rohkeasti mukaan, etsimään sitä oikeaa itselle sopivaa vapaaehtoistyötä!”

”Tulkaa rohkeasti mukaan. Saat paljon iloa ja merkityksellisyyttä myös itsellesi.”

”Kysy rohkeasti neuvoa ja esitä omia ideoitasi toimintaan. Voit hyödyntää monipuolisesti osaamistasi ja mielenkiinnon kohteitasi. Vapaaehtoistoiminnan kautta voi löytää uuden suunnan elämälle.”

”Pitää uskaltaa kysyä jos on epävarma, vapaehtoisena tekee arvostettua työtä. Saa tuntea itsensä tarpeelliseksi.”

”Uskon, että jokaisella on/olisi jotain taitoja ja johonkin vapaaehtoistyöhön annettavaa, jos sen vain oivaltaa.”

Täällä meitä on kaksin kappalein, vaan liian usein liian moni kokee olevansa yksin. Yksinäisyys on lisääntynyt vuosien saatossa, ja joka 5. suomalainen kokee olevansa yksinäinen.

Yksinäisyys on henkilökohtainen kokemus, jota kuvataan monin eri tavoin. Elämän eri vaiheissa yksinäisyyttä koetaan eri syistä. Yksinäisyyden kokemus voi olla ahdistava ja epämiellyttävä. Pitkään jatkunut yksinäisyys aiheuttaa mm. ulkopuolisuuden tunteita, terveysongelmia, sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja syrjäytymistä.

Yksinäinen kaipaa kuuluvuuden tunnetta, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi, nähdyksi ja kuulluksi, sellaisena kuin on. Yksinäisyyden lievittymiseen ja ystävyyssuhteiden rakentumiseen on olemassa erilaisia mahdollisuuksia. Järjestötoimijat ovatkin kehittäneet mm. matalan kynnyksen kahvila- ja ryhmätoimintoja, joissa tuetaan ja kannustetaan yksinäisiä heikommassa asemassa olevia.

Näin myös Tul peremmäl -hankkeessa on toimittu.  Ystäväkahvilamme toimivat keski-Satakunnan alueella Nakkilassa, Harjavallassa ja Kokemäellä. Kahviloihin ovat tervetulleita yksinäisyyttä kokevat 29-65-vuotiaat. Kahviloiden ohjelma suunnitellaan yhdessä kävijöiden kanssa. Kävijöillä on mahdollisuus myös kahdenkeskiseen keskusteluun työntekijän kanssa.

Vapaaehtoisia etsitään nyt sekä olemassa oleviin kahviloihimme, että myöhemmin starttaaviin digi-, chat- ja puhelinrinkeihin. Kahviloissamme vapaaehtoiset osallistuvat oman osaamisen ja mielenkiintonsa mukaan kahvitarjoilun järjestelyyn, ohjelmasuunnitteluun ja toteutukseen ja keskusteluihin kävijöiden kanssa. Vapaaehtoiset koulutetaan ja perehdytetään tehtävään ja heille järjestetään työnohjauksellista tukea sekä ryhmässä että henkilökohtaisesti. Vapaaehtoisille on luvassa myös virkistystä.

Vapaaehtoisena toimiminen lisää tietoja ja taitoja, hyvinvointia ja luvassa onkin voimaannuttavia hetkiä yhdessä kävijöiden kanssa.

Lisätietoa: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Katri Kulmala, puh. 040 673 2293, [email protected]

Yhden vanhemman perheissä on paljon äidin tai isän harteilla ja arki lasten kanssa täyttyy kotitöiden tekemisestä sekä lasten ja omien asioiden hoitamisesta. Vanhempi saattaa kokea huonoa omaatuntoa siitä, ettei ehdi viettää kiireetöntä aikaa lapsen kanssa.

Onneksi on vapaaehtoisia, jotka antavat omaa aikaansa lapsille! Silloin vanhempi voi tuntea huojennusta siitä, että lapsi saa tehdä jotain mukavaa ja erilaista kuin kotona tai vaan olla toisen aikuisen seurassa. Luotettavan aikuisen seura tekee hyvää lapselle, joka opettelee elämän poluilla ja saa uudenlaisia vaikutteita. Vapaaehtoinen tuo lapsen elämään toisenlaista näkökulmaa.

Pienperheyhdistys on vuodesta 1968 järjestänyt toimintaa ja lastenhoitoapua yksin lapsiaan kasvattaville vanhemmille ja heidän lapsilleen. Toiminnassa on alusta lähtien ollut vapaaehtoisia isovanhempia. Nykyiset vapaaehtoiset ovat mieskavereita, kummimummeja ja -vaareja sekä tukihenkilöitä, jotka tukevat vanhempien eron kohdanneita lapsia. Monen ikäisiä vapaaehtoisia tarvitaan lasten ja nuorten seuraksi.

Miten pääsen Pienperheyhdistyksen vapaaehtoiseksi?

Pienperheyhdistyksen vapaaehtoistoiminnoissa on selkeät toimintatavat ja vapaaehtoisia arvostava ilmapiiri. Jokainen vapaaehtoiseksi haluava käy toimintaan perehdyttävän kurssin tai valmennuksen, jossa käydään läpi toiminnan periaatteita, osallistujien kokemuksia ja motiiveja toimintaan lähtemiseen. Toiminta lasten kanssa edellyttää myös rikostaustaotetta.

Kurssin jälkeen toiminnanohjaaja yhdistää vapaaehtoisen ja lapsen, etukäteistoiveet mahdollisuuksien mukaan huomioiden. Sen jälkeen alkaa perheen ja vapaaehtoisen välinen tutustuminen ja vähitellen kahdenkeskiset tapaamiset.

Vapaaehtoistoiminta palkitsee

Vapaaehtoistoiminta lapsen kanssa on hyvin palkitsevaa. Lapset usein nauttivat uuden aikuisen kanssa vietetyistä hetkistä, kun on tutustuttu kunnolla. Lapsen kanssa vapaaehtoinen voi itsekin heittäytyä leikin ja pelien maailmaan, saada nuoremmalta uutta virtaa elämäänsä ja tuntea hyvää mieltä siitä, että voi olla hyödyksi. Vanhemmalle tuottaa iloa nähdä lapsensa nauttivan uuden ihmisen seurasta.

Mitä Pienperheyhdistyksessä voi tehdä vapaaehtoisena?

Mieskaveritoiminta

Monen ikäiset miehet voivat toimia mieskavereina äidin kanssa elävälle lapselle, jolla ei ole säännöllistä yhteyttä omaan isäänsä tai lähipiirissä ei ole miehiä. Pienperheyhdistys järjestää mieskaverikursseja Uudellamaalla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja pienimuotoisesti lähikunnat). Myös Kuopiossa, Oulussa, Päijät-Hämeessä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa on muiden järjestäjien pitämiä mieskaverikursseja.

“Poika ei enää takerru kaikkiin miehiin, jotka ovat hänen kanssaan vähänkään tekemisissä, koska hänellä on oma mieskaveri. Ihan kullan arvoista, koska nyt mieskaverilta tuleva vastakaiku on juuri sitä, mitä poika on kaivannut.”

Lisätietoja: https://www.mieskaverit.fi/mieskaveriksi/

Mummila

Mummilan vapaaehtoiset ovat kummimummeina tai -vaareina niille yhden vanhemman perheen lapsille, joilla ei ole omia isovanhempia tai jos yhteys ei ole aktiivinen välimatkan vuoksi. Vapaaehtoiset isovanhemmat tarjoavat kiireettömiä yhdessäolon hetkiä ja voivat olla turvallisina aikuisina lapselle tai jo teiniksi kasvaneelle. Mummilan kursseja järjestetään pääkaupunkiseudulla.

”Olen ollut mummilan toiminnassa mukana noin viisi vuotta, jolloin sain 5-vuotiaan kummilapsen. Tapasimme kerran viikossa ja tutustuimme nopeasti. Kemiat kävi yhteen ja harrastimme samoja asioita. Nyt lapsi on 9-vuotias ja suhteemme jatkuu edelleen. Olen kokenut toiminnan tosi antoisana. Äiti ja lapsi tuo elämääni paljon ja voimme avoimesti jakaa hyvät ja myös huonot asiat keskenämme.”

Lisätietoja: https://www.pienperhe.fi/vapaaehtoiset/mummila/

Tukihenkilötoiminta

Eron kohdanneissa perheissä elävien lasten tueksi Pienperheyhdistys järjestää Helsingissä tukihenkilötoimintaa, jossa tukihenkilö kuuntelee lasta silloin, kun vanhempien ero vie heidän voimavarojaan. Puolueeton, määräajan toimiva vapaaehtoinen helpottaa niin lapsen kuin vanhempienkin elämää eron keskellä.

Eräs äiti kertoi puolivuotisen tukisuhteen puolivälissä tyytyväisenä: ”Lapsi on saanut 'oman aikuisen' itselleen. Odottaa tapaamisia ja haluaa jatkaa tukisuhdetta.”

https://www.pienperhe.fi/vapaaehtoiset/tukihenkilotoiminta/

Tervetuloa Pienperheyhdistyksen vapaaehtoiseksi!

Ilmoittaudu kurssille tai kysy lisää kurssien ajankohdista kunkin toiminnan ohjaajalta linkin takaa.

https://www.pienperhe.fi/vapaaehtoiset/

Jo yli puolitoista vuotta jatkunut koronapandemia on vaikuttanut merkittävällä tavalla arkeemme ja elämäämme. Olemme joutuneet muuttamaan arkirutiinejamme, vähentämään ihmiskontakteja ja etsimään uusia tapoja työskennellä. Jokainen meistä on joutunut sopeutumaan uusiin olosuhteisiin rajoitusten ja poikkeusolojen myötä.

Meitä kuitenkin kannattelee verkko, joka ei aina ole näkyvä, sillä se on solmittu aineettomasta välittämisestä ja inhimillisyydestä. Se verkko on tehty ihmisistä, jotka laittavat itsensä likoon vapaaehtoisesti paremman maailman puolesta.

Vapaaehtoistoiminta on välittämisestä kumpuavaa toimintaa, jota tehdään palkintoa odottamatta. Verkko kannattelee kaikkia ja palkinto on yhteinen. Valtioneuvoston kanslian ja järjestöjen yhteinen, 16.8. 2021 starttaava Suomi välittää -kampanja kiinnittää huomion siihen, kuinka olennainen osa hyvinvointivaltion turvaverkkoa vapaaehtoistoiminta on. Se tekee näkyväksi järjestöjen ja vapaaehtoisten toimintaa pitkittyneessä koronakriisissä. Kampanjassa kuullaan vapaaehtoisten tarinoita ja mukana on yli 50 järjestöä!

Tule sinäkin mukaan tekemään vapaaehtoistoiminnasta näkyvää!

Kampanjan aikana julkaistaan vapaaehtoisten tarinoita Suomi välittää -sivulla, järjestöjen omilla sivuilla ja somessa sekä Vapaaehtoistyö.fi-palvelussa ja sen sometileillä. Tarinoita varten käytössä on yhteinen kampanjan tarinamalli ja visuaalinen ilme (ladattavissa täältä suomeksi ja ruotsiksi). Sosiaalisen median aihetunnisteet ovat: #SuomiVälittää / #FinlandBryrSig.

Ilmoita vapaaehtoistehtävistä Vapaaehtoistyö.fi-palvelussa!

Yksi kampanjan tarkoituksista on aktivoida ihmisiä vapaaehtoistoimintojen pariin ja auttaa heitä löytämään juuri itselleen sopivia tehtäviä omalta paikkakunnaltaan. Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelu on ilolla mukana kampanjassa. Palvelusta löytyy kampanjan ajan koontisivu, josta löytyvät kaikkien kampanjassa mukana olevien järjestöjen ilmoittamat tehtävät. Koontisivulle voi myös lisätä blogikirjoituksia. Vapaaehtoistyö.fi-palvelussa organisaatiot voivat aina ilmoittaa tehtävistään maksutta rekisteröimällä perusversion käyttäjätilin palveluun. Lisätietoa: [email protected].

#SuomiVälittää #FinlandBryrSig #SuomiToimii #FinlandFixarDet

Joel on ollut PikkuKamuni reilut puolitoista vuotta. Tapaamme noin kerran viikossa tai kahdessa ja yleensä puolikkaan päivän kerrallaan.

Olemme tehneet mielettömästi erilaisia asioita, jotka ovat kummallekin kivoja. Teemme joka kerta jotain uutta tai ainakin vaihtelemme paikkaa. Itsestäni on kiva päästä tekemään ja liikkumaan. Ideat lähtevät paljon Joelin toiveista. Olemme käyneet mm. leffassa, telttailemassa, kalastamassa, kävelyllä koirien kanssa, uimassa, luistelemassa sekä pelaamassa sulkapalloa ja minigolfia. Suuri osa yhteisistä tekemisistä ei ole vaatinut lainkaan rahaa. Leikkipuistoissa yritän lähes kaksimetrisenä mahtua kaikista samoista putkista kuin hänkin ja laskemme yhdessä liukumäkiä. Yhteisiä kokemuksia on mukavaa muistella jälkeenpäin.

Joelin kanssa meitä yhdistää samanlainen huumori ja meille onkin muodostunut omia sisäpiirijuttuja. Olemme avoimia toisillemme ja uskallamme sanoa, mitä haluamme ja ajattelemme. On ollut hienoa huomata, että hän on oppinut minulta joitakin asioita, kuten heittämään virvelillä ja mailaotteen minigolfissa. Nyt kun tunnemme, Joel myös soittaa kertoakseen kuulumisiaan tai esimerkiksi toivottaakseen hyvää juhannusta.

Joelin palautteen näkee hymystä ja innostuneesta olemuksesta. Kun tulen hakemaan häntä, hän usein odottaa ikkunassa kuin joulupukkia ja vilkuttaa iloisesti. OmaKamun kesäleirille mentäessä Joel kertoi kyydissä olleille, että olen hänen paras kaverinsa.

OmaKamu-toiminta antaa minullekin paljon. Tapaamisissa huomaan, että olen täysillä mukana ja rentoutunut. Niiden jälkeen ei ole tunne, että oli raskasta, vaan että oli kiva hetki. Olen mielelläni tässä roolissa pitkään. Minulla on itselläni viisi aikuista lasta ja kolme ihanaa lastenlasta, ja vielä riittää hyvin virtaa PikkuKamullekin.

Kannustan ryhtymään Kamuksi. Lapsen kanssa pääsee kokemaan uusia asioita aikuisena. Yhdessäolo ei tunnu siltä, että se veisi aikaa tai resurssia vaan se antaa itselle. Yhteinen tekeminen on myös hengähdystauko työelämään, vähän kuin lomalla olisi sen hetken. Kamuna saa kivan kontaktin omaan PikkuKamuun ja hänen kanssaan muodostuu kaverisuhde. Ja kavereita aina tarvitaan!

Kirjoittaja: Tapio Helle, Kamu vuodesta 2019

Info: Matka aikuiskaveriksi eli Kamuksi lapselle tai nuorelle alkaa OmaKamu-koulutuksella. Ilmaisen koulutuksen aikana saa tietoa toiminnasta ja pääsee yhdessä pohtimaan valmiuksiaan Kamuna toimimiseen. Seuraavat OmaKamu-koulutukset järjestetään Helsingissä, Espoossa, Lahdessa ja Hämeenlinnassa vuoden 2021 aikana.

Lisätietoa toiminnasta ja seuraavista koulutuksista : https://www.omakamu.fi/koulutukset