Onko termi tuettu vapaaehtoistoiminta sinulle jo tuttu?

On tavallista, että organisoidussa ja laadukkaasti toteutetussa vapaaehtoistyössä tarjotaan tehtävissä toimijoille tukea. Tuki on useimmiten tehtävään annettavaa koulutusta ja perehdytystä tai esimerkiksi työnohjausta. Tuetulla vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka on saavutettavaa entistä useammalle ihmiselle.

Joskus vapaaehtoistoimintaan mukaan pääsyä voi hankaloittaa esimerkiksi sairaudesta, vammasta tai vaikka elämäntilanteesta johtuva alentunut toimintakyky. Tuetun vapaaehtoistoiminnan on tarkoitus olla saavutettavampaa myös heille, joille vapaaehtoistoimijan rooli on uutta.

Tuettu vapaaehtoisuus voi olla suunnattu erityisesti jollekin tietylle kohderyhmälle, joka tarvitsee vahvempaa väylää vapaaehtoiseksi ryhtymiseen. Tuetussa vapaaehtoistoiminnassa saavutettavuuteen liittyviä asioita on pohdittu tavallista enemmän. Tuettu vapaaehtoisuus on siis perinteisestä tuetumpaa vapaaehtoistoimintaa.

Vapaaehtoistoiminnan hyödyt tekijöilleen ovat kiistattomat! Onkin suotavaa, että yhä useampi meistä pääsee osaksi merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemuksia. Joskus voi olla vallan voimaannuttavaa siirtyä vapaaehtoistoimintojen kohderyhmästä itse toimijaksi ja olla yhdenvertaisesti mukana tekemässä yhteistä hyvää. Monimuotoisen yhteisön jäsenenä toimiminen rikastuttaa ja palkitsee varmasti meistä jokaista!

Kehitysvammaisten Tukiliitolla on yli vuosikymmenen kokemus tuetumman vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä. Meillä vapaaehtoiset, joilla on kehitysvamma tai vastaavaa tuen tarve, toimivat samoissa tehtävissä kuin muutkin. Yhdenvertaisen kaveritoiminnan digi- ja livekaveritoiminnassa vapaaehtoistehtävänä on antaa toiselle aikaa, pitää yhteyttä ja tutustua uuteen ihmiseen – eli toimia kaverina. Vaparitoiminnassamme vapaaehtoistehtävinä ovat esimerkiksi tapahtumien suunnitteluun, markkinointiin ja toteutuksiin liittyvät tehtävät. Kuten vapaaehtoistoiminnassa yleensäkin, kaikki tehtävät eivät aina sovi kaikille. Oikealla asenteella usein kuitenkin löytyy jokin antoisa tehtävä jokaiselle.

”Hyvältä toiminnassa on tuntunut se, että voi kuunnella toista. Ja kysyä niitä hänenkin kuulumisia.”          

Vapaaehtoinen digikaveri

Haluatko tietää, mitä yhdenvertaisena kaverina toimiminen on antanut vapaaehtoisillemme? Tutustu vapaaehtoistemme mietteisiin vaikka Yhdenvertaisen kaveritoiminnan Instagramissa.

Livekaveritoimintamme on jälleen käynnistynyt pitkän koronatauon jälkeen.  Livekaveriksi voit hakea, jos asut Jyväskylän tai Tampereen seuduilla. Digikaveriksi voit hakea mistä vain! Tee yhdenvertaisuusteko, lähde vapaaehtoiseksi ja anna kaveruuden yllättää!

Yhdenvertaisen kaveritoiminnan sivut löydät osoitteesta: www.kaveritoiminta.fi

Pia Björkman, koordinaattori, Kehitysvammaisten Tukiliitto

Irti Huumeista ry tarjoaa valtakunnallisia tukipalveluita huumeita käyttävien läheisille, toipuville ja huumeita käyttäville. Yhdistyksen ovat perustaneet vuonna 1984 huumeita käyttävien nuorten vanhemmat. Toiminnan tarkoituksena on vähentää ja ehkäistä huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Irti Huumeista ry mm. tukee vanhempia kasvatustyössä ja ehkäisee huumehaittojen kasvua. Yhdistys tarjoaa tukea ja tietoa sitä tarvitseville. Yhdistys toimii, jotta lapset ja nuoret eivät aloita huumeiden käyttöä. Yhdistys toimii, jotta yksikään läheinen ei jää yksin tuskan ja ahdistuksen kanssa. Yhdistys haluaa osallistua huumekuolemien vähentämiseen ja vähentää niihin liittyvää surua ja murhetta. Yhdistys toimii myös huumeita käyttävien elämänlaadun edistämiseksi.

Irti Huumeista ry:llä toimii yli 100 vapaaehtoista eri puolilla Suomea erilaisissa tehtävissä. Vapaaehtoiset toimivat muun muassa Irti Huumeista -puhelimessa puhelinpäivystäjinä, Irti Huumeista -chatissa chat-vastaajina, läheisten vertaistukiryhmien ohjaajina (lähi- ja etäryhmät), tukihenkilöinä sekä läheisille että huumeita käyttäville, yhdistyksen toiminnan esittelijöinä tai ehkäisevän huumetyön parissa. Vapaaehtoistoimintaa voi tehdä hyvin joustavasti ja vapaaehtoisen oma elämäntilanne huomioiden.

Vapaaehtoistoimintaan hakeudutaan haastattelun kautta, ja kaikki vapaaehtoiset koulutetaan tehtäviinsä. Ensimmäinen koulutus on kirjallinen verkkoperuskoulutus, joka on mahdollista käydä heti haastattelun jälkeen. Erityistaitoja tai -osaamista ei vaadita, vapaaehtoistoiminnan muotojen koulutukset antavat valmiudet toimia yhdistyksen vapaaehtoistehtävissä. Irti Huumeista ry:n vapaaehtoisille on koulutusten lisäksi tarjolla mahdollisuus osallistua erilaisiin seminaareihin, joiden avulla saa uusia välineitä toimia vapaaehtoisena. Vapaaehtoisille kuuluu myös työnohjaukselliset keskustelut. Irti Huumeista ry:llä sote-alan sekä viestinnän ammattilaiset tukevat vapaaehtoisia heidän toiminnassaan.

Irti Huumeista ry:n vapaaehtoisilleen syksyllä 2021 teettämässä osallisuuskyselyssä (N=31) 94% vastanneista vastasi, että osallistuminen Irti Huumeista ry:n toimintaan on lisännyt omaa merkityksellisyyden kokemusta ja 90% oli saanut myönteistä palautetta vapaaehtoistoiminnassa kohtaamiltaan ihmisiltä. 81% vastaajista oli saanut uusia ihmissuhteita vapaaehtoistoiminnan kautta. 77% kokee voivansa vapaaehtoistoiminnallaan vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, ja 87% kokee voivansa vaikuttaa vapaaehtoistoimintaan liittyviin asioihin. 100% vastaajista kokee saavansa tukea vapaaehtoistoimintaansa liittyvissä asioissa.

”Tämä on hienoa, arvokasta toimintaa!”

”Koen itseni tärkeäksi, kiitos kun saan olla mukana tässä toiminnassa.”

”Kiitos, että saan olla mukana.”

”Vapaaehtoistyö tärkeän asian parissa on antanut itselleni vaikeiden aikojen jälkeen uuden elämän, merkityksen elämälle.”

Jos kiinnostuit toiminnasta, ota rohkeasti yhteyttä haastattelun sopimiseksi:

vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Janita Maijanen

[email protected]

Jos olet kiinnostunut erityisesti läheisryhmien ohjaamisesta, voit olla suoraan yhteydessä:

läheistyön koordinaattori Petra Müller

[email protected]

https://irtihuumeista.fi/

Suomen Kipu ry on kroonisen kivun kanssa elävien ihmisten, heidän läheistensä ja kaikkien kipuasioista kiinnostuneiden etu- ja yhteistyöjärjestö. Yhdistyksen tavoitteena on tarjota tietoa ja tukea kaikille, joita kipu koskettaa. Sen toimintaan ovat tervetulleita kaikenikäiset ja -kuntoiset ihmiset diagnoosista tai diagnoosittomuudesta riippumatta.

Tänä syksynä 30-vuotisjuhlaansa viettävä yhdistys on alusta saakka tarjonnut vertaistukea kipua sairastaville ja heidän läheisilleen monin eri tavoin. Tällä hetkellä Suomen Kipu ry:llä on yli 30 paikallista vertaistukiryhmää, kaksi etäyhteyksien välityksellä kokoontuvaa vertaistukiryhmää, Kipuluuri-vertaistukipuhelin, chat sekä kokemusten jakamisen mahdollistava iso Facebook-ryhmä. Yhdistyksen tarjoaman vertaistuen rinnalle on viime vuosina noussut verkkotoimintaa, joka tarkoittaa esimerkiksi kipua sairastaville, läheisille ja ammattilaisille suunnattuja webinaareja, teemailtoja ja koulutuksia.

Vaikka Suomen Kipu ry on vuosien kuluessa kasvanut ja työllistää tällä hetkellä useita palkattuja työntekijöitä, olisi järjestö vain varjo nykyisestä ilman sen perustoiminnan mahdollistavia vapaaehtoisia. Yhdistyksen vapaaehtoiset pääsevätkin mukaan tukemaan kipua sairastavia omien mielenkiinnon kohteidensa ja taitojensa mukaan. Mukaan voi lähteä itselleen sopivaksi ajaksi: osa vapaaehtoisista kirjoittaa lehtijutun tai osallistuu yksittäisen tapahtuman järjestämiseen, osa puolestaan on toiminut vapaaehtoisena pitkälti toistakymmentä vuotta. Suomen Kivussa on monenlaisia vapaaehtoistehtäviä vertaistukiryhmän ohjaajasta chat-päivystäjään ja kokemustoimijasta lehtijuttujen kirjoittajaan. Vapaaehtoiset asuvat eri puolilla Suomea, mutta yhdistyksen verkossa järjestämät viikoittaiset vapaaehtoisten kahvit sekä vuosittaiset kasvotusten toteutettavat koulutuspäivät mahdollistavat yhteisöllisyyden kokemisen myös kauempana toimivien vapaaehtoisten kesken.

Viime syksynä Suomen Kipu ry:n vapaaehtoisilta kysyttiin, mitä he kokevat saavansa vapaaehtoisuudesta. He vastasivat muun muassa näin:

”Saan itse enemmän, kuin annan. Yhteisöllisyyttä, ystäviä, yhdessä tekemistä, vertaistukea.”

”Kokemuksen yhteisöllisyydestä, vinkkejä myös omaan elämään. Laajempaa kuvaa elämästä kuin omat kokemukseni. Iloa siitä, että olen hyödyllinen muille.”

”Olla taas osa yhteiskuntaa ja etenkin näyttää, että vaikeista asioista huolimatta pärjää.”

Tule vapaaehtoiseksi!

Etsimme toimintaamme lisää vapaaehtoisia ympäri vuoden. Voit tulla mukaan sellaisiin tehtäviin, jotka sinua eniten kiinnostavat – tarkoitti se sitten vertaistukiryhmän ohjaamista, chat-päivystystä, juttujen kirjoittamista jäsenlehteemme tai vapaaehtoisuutta yhdistyksemme verkkotoiminnassa. Kaikki uudet vapaaehtoisemme koulutetaan ennen tehtävien aloittamista, ja sen jälkeen tarjolla on tukea niin viikoittaisilla vapaaehtoisten kahveilla kuin säännöllisesti järjestettävissä täydennyskoulutuksissakin.

Ole rohkeasti yhteydessä, niin keskustellaan tarkemmin siitä, missä ja miten sinä voisit olla mukana:

Järjestökoordinaattori Katja Pääkkönen

p. 045 129 0707 / [email protected]

Yhdessä Selviytymisen Tuki YSTI ry toimii Tampereella Hervannan monikulttuurisessa ympäristössä ja auttaa monin tavoin lapsia, nuoria, aikuisia ja ikäihmisiä. Yhdistyksen kolmesta yksiköstä Verkko auttaa ja tukee vapaaehtoisvoimin hervantalaisia ikääntyneitä ja vammaisia henkilöitä. Käytössämme on kertaluonteisen avun malli, eli vapaaehtoinen sitoutuu yhteen keikkaan kerrallaan ja asiakkaan luona käyvät vapaaehtoiset vaihtuvat.

Verkossa on tätä kirjoitettaessa mukana 83 vapaaehtoista, joista vanhin on 88 ja nuorin 21-vuotias. Vapaaehtoiset käyvät asiakkaiden kanssa esimerkiksi juttelemassa, ulkoilemassa, kaupassa, lääkärissä ja Verkon omassa, avoimessa asiakaskahvilassa. Vapaaehtoistoiminta mahdollistaa asiakkaan omannäköisen elämän, pääsyn kodin ulkopuolelle. Keikka tuo hyvän mielen ja sosiaalisen kontaktin molemmille.

Asiakas odotti Ainoa, mutta olinkin Aimo

Yksi pitkäaikaisimmista vapaaehtoisistamme on 84-vuotias Aimo Luumi.

”Olen ollut Verkossa mukana 21 vuotta. Vaimoni Sirkka tuli ensin vapaaehtoiseksi ja kehui aina, että täällä on niin mukavaa. Ajattelin, että tuotahan pitää kokeilla itsekin. Sillä tavalla minä takerruin Verkkoon.

Nyt, kun olen yksin, on hyvä, että on jotain tekemistä viikolla eikä tarvitse istua yksikseen kotona. Voi auttaa toisia eikä tunne itseään ihan hukkaputkeksi.

Monenlaista asiakasta olen nähnyt vuosien varrella ja matkaa vapaaehtoisesta asiakkaaksi.

Kaksi harvinaista, koko päivän keikkaa on jäänyt mieleen. Yhden mummon vein Kuloveden rantaan. En ollut koskaan häntä tavannut. Hän halusi käydä vielä kotimökillä ennen kuolemaansa. Aikasmoisen etsimisen jälkeen mökki löytyi. Siellä oli hänen veljensä vaimoineen. Koko kaunis kesäpäivä siellä meni. Kuuntelin sivusta heidän keskustelujaan. Hänellä oli happipullo mukana ja minua jännitti, riittääkö happi koko päiväksi. Kyllä se riitti.

Hautausmaalla juotiin yhden asiakkaan kanssa kahvit hänen veljensä sankarihaudalla. Asiakas oli liikkeellä pyörätuolilla.

Uusille sanoisin, että ei muuta kuin hommiin vaan. Älä hätkähdä, kun avaat asiakkaan oven. Kerran minut torjuttiin, kun asiakas oli kuullut puhelimessa, että olin Aino, mutta olinkin Aimo.

Tavoitteenani on saada 200 asiakasta täyteen, nyt olen kohdannut 183. Olen kirjannut kaikki keikat vihkoon, jonka sain aikoinaan Verkon perustajalta Vadénin Tuijalta. Jätän sen Verkolle sitten perinnöksi."

Korona tuonut mukaan maskinjaon, puhelinkaverit ja puolesta-asioinnin

Pahimpina pandemia-aikoina koronakriisin alkaessa vapaaehtoiset olivat asiakkaiden puhelinkavereina ja kävivät heidän puolestaan asioilla kaupassa ja apteekissa. Syksystä 2020 alkaen Verkon vapaaehtoiset ovat huolehtineet Tampereen kaupungin Hervannan maskinjakopisteestä, välillä yhteistyössä kaupungin ja välillä SPR:n työntekijöiden kanssa. Nyt käytännön maskinjako on kokonaan Verkon harteilla työllistäen 8 vapaaehtoista 2 päivänä viikossa. Ilmaisia maskeja noudetaan Hervannasta edelleen 7000‒8000 kappaletta per päivä.

Toimintaa myös aikuisille, lapsille ja nuorille

YSTI ry:n muita yksiköitä ovat Tapaamispaikka Täky, joka tarjoaa aikuisille sitoutumatonta, ilmaista ja päihteetöntä vapaa-ajantoimintaa sekä Toimela, matalan kynnyksen maksuton vapaa-ajanviettopaikka 7‒15-vuotiaille.

Verkon vapaaehtoistoiminnasta raportoi Tanja Juvani, Verkon yhteisökoordinaattori

Kiinnostuitko? Hae mukaan toimintaan: https://vapaaehtoistyo.fi/fi/task/df02c0c447e80b7dbb06b7018855d4f46f3e16d7

https://www.yst.net/verkko

https://www.facebook.com/ysti.verkko

Vapaaehtoistoiminnan asemaa edistetään nyt oikeusministeriön johdolla

Oikeusministeriössä on käynnissä hanke vapaaehtoistoiminnan aseman edistämiseksi ikääntyvässä yhteiskunnassa. Vapaa!-Fri! –hanke on yksi sosiaali- ja terveysministeriön koordinoiman kansallisen ikäohjelman 2030 vaikuttavuustavoitteista. Hankkeen koordinaatiovastuu sopii mitä luontevimmin oikeusministeriölle, jota myös ”demokratian ministeriöksi” kutsutaan.  Onhan vapaaehtoistoiminta keskeinen tekemisen demokratian muoto. Vapaaehtoistoimintaa koskevien asioiden koordinaatiovastuu valtioneuvostossa on myös nimenomaisesti osoitettu oikeusministeriölle.

Hankkeen käynnistämisen taustalla vaikuttavat havainnot ikääntyvän yhteiskunnan mukanaan tuomista haasteista. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntymisessä ei ole kyse vain iäkkäiden määrän kasvusta vaan koko väestön ikärakenteen muutoksesta. Muutos on seuraavien vuosikymmenten aikana niin merkittävä, että se vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja kaikkiin toimijoihin. Siitä aiheutuu hyvinvointiyhteiskunnalle sellaisia haasteita, jotka edellyttävät määrätietoista varautumista ja mukautumista nykyistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Vapaaehtoistoiminnasta (sekä avunsaajan että avunantajan roolissa) löytyy monia eri toimintoja, jotka voivat edesauttaa ihmisen hyvinvointia, parantaa elämänlaatua ja vähentää yksinäisyyttä. Hyöty tulee muun muassa yhteisöllisestä toiminnasta, sosiaalisista suhteista, päivärytmistä ja kokemuksesta olla tarpeellinen.

Hankkeessa selvitetään vapaaehtoistoiminnan tietopohjaa ja kehitetään ratkaisuja

Vapaa!-Fri! –hankkeen keskeisenä tehtävänä on selvittää vapaaehtoistoiminnan tietopohjaa ja kehittää ratkaisuja, joilla motivoidaan ja rohkaistaan ihmisiä osallistumaan vapaaehtoistoimintaan ja sitoutetaan heitä mukaan toimintaan. Hankkeessa lisätään ymmärrystä vapaaehtoistoiminnasta ja sen merkityksestä sekä edistetään eri taustoista tulevien yhdenvertaisia edellytyksiä vaikuttaa vapaaehtoistoiminnan kautta lähiympäristöönsä ja palveluihin. Hankkeessa edistetään myös vapaaehtoistoimintaa tukevien rakenteiden luomista eri toimijoiden yhteistyön parantamiseksi ja vahvistetaan tähän liittyvää kuntien ja järjestöjen yhteistyön mahdollisuuksia.

Kentän ääni viitoitti suunnan hankkeen toimenpiteille

Hanke lähti keväällä käyntiin 60 sidosryhmän edustajan haastattelulla. Sidosryhmiltä kysyttiin heidän havaintojaan vapaaehtoistoimintaan haastavista seikoista ja parhaista käytännöistä edistää vapaaehtoistoiminnan asemaa. Esiin tulleita havaintoja on jatkoselvitetty sidosryhmäkeskusteluiden ja työpajojen avulla. Sidosryhmien arvokkaiden kokemusten ja havaintojen avulla hankkeen konkreettiset toimenpiteet saivat tarkemmat sisällöt.

Yksi tärkeä esiin noussut havainto on se, että haasteet vapaaehtoistoimintaan osallistumiseksi ovat osittain erilaiset eri väestöryhmien kohdalla. Esimerkiksi ikääntyneiden, nuorten, työttömien, maahan muuttaneiden ja vammaisten mahdollisuudet ja esteet päästä mukaan toimintaan ja sitoutua siihen erosivat toisistaan.

Vapaaehtoistoiminnan kentällä on käynnissä murros

Toinen keskeinen hankkeessa noussut havainto liittyy vapaaehtoistoiminnan kentällä käynnissä olevaan murrokseen.  Yksi keskeinen tekijä on väestö- ja ikärakenteen muuttuminen. Väestön ikääntyminen näyttäytyy vapaaehtoistoiminnan kentällä mm. aktiivisten vapaaehtoisten ikääntymisenä ja monen perinteisen yhdistystoiminnan lakkaamisen uhkana. Myös väestön monimuotoistuminen vaikuttaa kentän murokseen. Vapaaehtoiset tulevat aikaisempaa enemmän mukaan toimintaan erilaisista taustoista, ja tämä edellyttää uudenlaista ymmärrystä ja lähestymistapaa vapaaehtoisotoimintaan niin järjestökentällä, viranomaisten keskuudessa sekä uusien vapaaehtoistoisten keskuudessa. Järjestökentän ammattimaistuminen, neljännen sektorin syntyminen ja ihmisten ajankäytön muutokset vaikuttavat myös omalta osaltaan vapaaehtoistoiminnan kentän toimintaan ja siihen, minkälaisista tehtävistä vapaaehtoiset ovat kiinnostuneita. Koronapandemia on puolestaan tuonut mukanaan valtavan digiloikan ja riskiryhmien jättäytymisen pois vapaaehtoistoiminnasta. Kaupungistuminen taas haastaa vapaaehtoistoimintaa erityisesti maaseudulla, kun potentiaaliset vapaaehtoiset keskittyvät maaseutukuntien sijasta suurimpiin keskuksiin.  Erilaiset toimintaympäristön muutokset kohdistavat erilasia uudistumistarpeita vapaaehtoistoimijoihin, ja moni järjestö onkin jo lähtenyt miettimään uusiksi oman toimintansa rakenteita ja uudistamaan toimintansa sisältöjä.

Haasteet kohdistuvat eri yhteiskunnan rakenteisiin

Koko vapaaehtoistoiminnan kenttää koskevan murroksen lisäksi hankkeessa on noussut esiin erilaisia konkreettisia tekijöitä, jotka haastavat vapaaehtoisten toimintamahdollisuuksia.  Haasteet voidaan jaotella kolmeen eri kategoriaan sen perusteella, mihin eri yhteiskunnan rakenteeseen ne kohdistuvat. Ns. valtakunnallisiin rakenteisiin liittyvät haasteet pitävät sisällään mm. lainsäädännössä havaitut puutteet ja vapaaehtoistoimintaa koskevan viranomaistiedon saatavuuden.

Alue- ja paikallistason rakenteita koskevat havainnot linkittyvät puolestaan mm. kuntien ja alueellisten verkostoyhdistysten roolin vapaaehtoistoiminnan kentän mahdollistajina, sekä uusien hyvinvointialueiden toimintaan liittyviin kysymyksiin. Organisaation sisäisten rakenteiden osalta taas korostui johtamisen ja koordinaation merkitys, joka on edellytys pitkäjänteisen vapaaehtoistoiminnan jatkuvuudelle.

Tehtyjen löydösten perusteella hankkeessa on ryhdytty selvittämään tarkemmin eri haasteiden juurisyitä ja mahdollisia ratkaisuja haasteisiin vastaamiseksi. Hankkeessa on lisäksi käynnistetty hankkeen kuntapilotit, joissa edistetään paikallistasolla kunnan ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä tukevien rakenteiden ja mallien tunnistamista ja levittämistä. Kuntapilottien yhteydessä toteutetaan selvitys kuntien ja alueellisten verkostoyhdistysten roolista vapaaehtoistoiminnan mahdollistajana. Myös selvitystyö on parhaillaan käynnissä.

Hankkeessa tehdyistä havainnoista, sidosryhmien haastatteluista sekä hankkeessa käynnistetyistä toimenpiteistä löytyy tarkempaa tietoa hankkeen hankesivuilta: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM011:00/2021

Sini Lahdenperä

Hankepäällikkö, Vapaa!-Fri! -hanke

LibreOffice on maailman suosituin vapaan koodin toimisto-ohjelmisto. Sillä arvioidaan olevan jo 200 miljoonaa käyttäjää. Sen kuuluisin kilpailija on suljetun koodin Microsoft Office. LibreOffice on käytössä esimerkiksi kaikissa Suomen lukioissa digitaalisen ylioppilastutkinnon myötä. Se on otettu monessa maassa ministeröiden ja virastojen käyttöön minkä lisäksi se on monen yksityisen yrityksen valinta.

LibreOfficen voima on maailmanlaajuinen vapaaehtoisten yhteisö, joka osallistuu ohjelmiston kehittämiseen ja ylläpitämiseen.

Vaikka mukaan lähtevällä vapaaehtoisella ei olisi taitoja ohjelmistoon kuuluvista eri osioista, homman voi hyvin aloittaa. Ei tietysti haittaa, jos osallistujalla on omia kokemuksia LibreOfficen tekstinkäsittelystä, taulukkolaskennasta, kaavioiden ja piirustusten luomisesta tai esitelmien teosta ja tietokannoista. Osallistumisen edellytyksenä on englannin kielen taito.

Vapaaehtoistyö.fi-palvelun ansiosta toiminta Suomessa on vilkastunut. Houkuttavinta LibreOffice-työssä on ollut mahdollisuus oppia uusia taitoja huipputekijöiden seurassa. Hyvin monelle sopii myös se, että kaikki työ tehdään etänä. Silti aina saa opastusta ja jokaista autetaan asettamaan tavoitteensa oman aikataulunsa mukaan.

Palvelun kautta voi ilmoittautua viiteen erilaiseen toimenkuvaan (otsikot toimivat linkkeinä tehtäviin):

Ohjelmointi

LibreOffice on toteutettu pääosin C++-kielellä. Vapaaehtoiset ohjataan ensin pystyttämään kehitysympäristö ja suorittamaan helppoja tehtäviä. Tehtävien vaikeusaste kasvaa vähitellen ja uusia aiheita käydään läpi. Ohjattujen tehtävien jälkeen on mahdollista tarttua mihin hyvänsä ratkaisemattomaan ongelmaan tai puuttuvaan ominaisuuteen.

Ohjattujen tehtävien edistyneimmällä tasolla voi toteuttaa vaikkapa esitelmien muokkaamisen niiden ollessa käynnissä, parantaa ohjatun tietokantakyselyn toimintaa tai laittaa sivunvaihdot näyttämään hyödyllisiä tietoja.

Muotoilu

Muotoilijoita tarvitaan keksimään parannuksia ohjelmiston toimintoihin. Muotoilu ei ole aina visuaalista, vaan liittyy myös yleisemmin siihen kuinka käyttäjä tekee asioita ohjelmistossa. LibreOfficen käyttäjät ovat varsin aktiivisia jakamaan ideoitaan ja muotoilijat jatkojalostavat niitä.

Tehtävänä voi olla esimerkiksi aloitusruudun pikkukuvien suodatustavan suunnittelu.

Laadunvarmistus

Laadunvarmistajat nopeuttavat kehitystyötä analysoimalla ohjelmakoodin ongelmia eli bugeja. Ideoimisen lisäksi LibreOfficen käyttäjät ovat ahkeria raportoimaan bugeja. Jokainen raportti käydään läpi ja vahvistetaan. Ohjelmoinnista ei tarvitse ymmärtää mitään. Yksinkertaisimmillaan pitää vain todeta, että jokin asia todella on pielessä.

Erään edistyneen tekniikan avulla kuka tahansa voi selvittää bugin alkusyyn ja tiedottaa löydöksestään. Ilman tätä tekniikkaa jokaisen bugin tutkimusvaiheeseen tuhraantuisi ohjelmoijilta ennalta-arvaamaton määrä aikaa.

Ohjeiden kirjoittaminen

LibreOfficen ohjeita on monessa muodossa: neuvovia oppaita satoine sivuineen, minimalistisia yhteenvetoja ominaisuuksista sekä wikiartikkeleita. Opaskirjojen toimittamisessa myös oikoluku on arvokasta apua.

Opaskirjoja oikoluetaan ja toimitetaan luku kerrallaan. Kun LibreOfficesta ilmestyy uusi versio, käydään läpi uudet ja muuttuneet ominaisuudet ja muokataan opastekstejä.

Suomentaminen

LibreOfficen suomentaminen on mainio tapa auttaa LibreOfficen suomenkielisiä käyttäjiä. Toisaalta LibreOfficen tapaisen laajalti käytetyn ohjelmiston suomentaminen on myös tapa vaalia suomea tietotekniikan kielenä.

Suomennettavana ovat käyttöliittymän tekstit sekä ohjeet. Käyttöliittymän teksteihin kuuluvat paitsi erilaiset valikot ja painikkeet, myös kaikki virheilmoitukset ja vihjetekstit. Vielä enemmän tekstiä on LibreOfficen ohjeissa, joista onkin tällä hetkellä suomennettu vain noin puolet. Suomentaminen vaatii englannin ja suomen osaamisen lisäksi hieman laadunvarmistajan asennetta: kiinnostusta tarkistaa asioita ja vaalia laatua.