Koulutuksissa syvennymme vapaaehtoisten rekrytointiin, vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen yhteistyössä, tilastojen hyödyntämiseen sekä vapaaehtoistoiminnan hyvinvointivaikutuksiin. Jokaisessa koulutuksessa on viimeisenä osana (noin tunti) Vapaaehtoistyö.fi-palvelun käyttökoulutus. Voit myös osallistua vain syventävään osioon. Syksyn koulutuswebinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

Webinaarien ilmoittautumislinkit on nimetty paikkakunnittain, sillä alunperin ajattelimme toteuttaa nämä paikan päällä. Epävarman koronatilanteen vuoksi toteutamme myös syksyn koulutukset webinaareina, joten paikkakuntasidonnaisuutta ei ole.

Syksyn 2021 koulutuswebinaarit:

13.10. klo 13-15:30 Vapaaehtoisten rekrytoiminen ja vapaaehtoistoiminnasta viestiminen; Vapaaehtoistoiminnan tuottama hyvinvointi ja sen merkitys kunnassa

Ilmoittaudu: http://bit.ly/lahti102021

27.10. klo 13-15:30 Vapaaehtoisten rekrytoiminen ja vapaaehtoistoiminnasta viestiminen; Vapaaehtoistoiminnan tuottama hyvinvointi ja sen merkitys kunnassa

Ilmoittaudu: http://bit.ly/laitila102021

10.11. klo 13-15:30 Vapaaehtoisten rekrytoiminen ja vapaaehtoistoiminnasta viestiminen; Vapaaehtoistoiminnan tuottama hyvinvointi ja sen merkitys kunnassa

Ilmoittaudu: http://bit.ly/seinajoki112021

26.11. klo 13-15 Vapaaehtoistoiminnan organisoiminen yhteistyössä sekä tilastotiedon hyödyntäminen; Vapaaehtoistoiminnan tuottama hyvinvointi ja sen merkitys kunnassa

Ilmoittaudu: http://bit.ly/siilinjarvi112021

Koulutuksia mainostetaan sosiaalisessa mediassa ja ilmoittautumislinkit tulevat löytymään mm. tapahtumien Facebook-sivuilta. Tervetuloa mukaan!

Täällä meitä on kaksin kappalein, vaan liian usein liian moni kokee olevansa yksin. Yksinäisyys on lisääntynyt vuosien saatossa, ja joka 5. suomalainen kokee olevansa yksinäinen.

Yksinäisyys on henkilökohtainen kokemus, jota kuvataan monin eri tavoin. Elämän eri vaiheissa yksinäisyyttä koetaan eri syistä. Yksinäisyyden kokemus voi olla ahdistava ja epämiellyttävä. Pitkään jatkunut yksinäisyys aiheuttaa mm. ulkopuolisuuden tunteita, terveysongelmia, sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja syrjäytymistä.

Yksinäinen kaipaa kuuluvuuden tunnetta, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi, nähdyksi ja kuulluksi, sellaisena kuin on. Yksinäisyyden lievittymiseen ja ystävyyssuhteiden rakentumiseen on olemassa erilaisia mahdollisuuksia. Järjestötoimijat ovatkin kehittäneet mm. matalan kynnyksen kahvila- ja ryhmätoimintoja, joissa tuetaan ja kannustetaan yksinäisiä heikommassa asemassa olevia.

Näin myös Tul peremmäl -hankkeessa on toimittu.  Ystäväkahvilamme toimivat keski-Satakunnan alueella Nakkilassa, Harjavallassa ja Kokemäellä. Kahviloihin ovat tervetulleita yksinäisyyttä kokevat 29-65-vuotiaat. Kahviloiden ohjelma suunnitellaan yhdessä kävijöiden kanssa. Kävijöillä on mahdollisuus myös kahdenkeskiseen keskusteluun työntekijän kanssa.

Vapaaehtoisia etsitään nyt sekä olemassa oleviin kahviloihimme, että myöhemmin starttaaviin digi-, chat- ja puhelinrinkeihin. Kahviloissamme vapaaehtoiset osallistuvat oman osaamisen ja mielenkiintonsa mukaan kahvitarjoilun järjestelyyn, ohjelmasuunnitteluun ja toteutukseen ja keskusteluihin kävijöiden kanssa. Vapaaehtoiset koulutetaan ja perehdytetään tehtävään ja heille järjestetään työnohjauksellista tukea sekä ryhmässä että henkilökohtaisesti. Vapaaehtoisille on luvassa myös virkistystä.

Vapaaehtoisena toimiminen lisää tietoja ja taitoja, hyvinvointia ja luvassa onkin voimaannuttavia hetkiä yhdessä kävijöiden kanssa.

Lisätietoa: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Katri Kulmala, puh. 040 673 2293, [email protected]

Yhden vanhemman perheissä on paljon äidin tai isän harteilla ja arki lasten kanssa täyttyy kotitöiden tekemisestä sekä lasten ja omien asioiden hoitamisesta. Vanhempi saattaa kokea huonoa omaatuntoa siitä, ettei ehdi viettää kiireetöntä aikaa lapsen kanssa.

Onneksi on vapaaehtoisia, jotka antavat omaa aikaansa lapsille! Silloin vanhempi voi tuntea huojennusta siitä, että lapsi saa tehdä jotain mukavaa ja erilaista kuin kotona tai vaan olla toisen aikuisen seurassa. Luotettavan aikuisen seura tekee hyvää lapselle, joka opettelee elämän poluilla ja saa uudenlaisia vaikutteita. Vapaaehtoinen tuo lapsen elämään toisenlaista näkökulmaa.

Pienperheyhdistys on vuodesta 1968 järjestänyt toimintaa ja lastenhoitoapua yksin lapsiaan kasvattaville vanhemmille ja heidän lapsilleen. Toiminnassa on alusta lähtien ollut vapaaehtoisia isovanhempia. Nykyiset vapaaehtoiset ovat mieskavereita, kummimummeja ja -vaareja sekä tukihenkilöitä, jotka tukevat vanhempien eron kohdanneita lapsia. Monen ikäisiä vapaaehtoisia tarvitaan lasten ja nuorten seuraksi.

Miten pääsen Pienperheyhdistyksen vapaaehtoiseksi?

Pienperheyhdistyksen vapaaehtoistoiminnoissa on selkeät toimintatavat ja vapaaehtoisia arvostava ilmapiiri. Jokainen vapaaehtoiseksi haluava käy toimintaan perehdyttävän kurssin tai valmennuksen, jossa käydään läpi toiminnan periaatteita, osallistujien kokemuksia ja motiiveja toimintaan lähtemiseen. Toiminta lasten kanssa edellyttää myös rikostaustaotetta.

Kurssin jälkeen toiminnanohjaaja yhdistää vapaaehtoisen ja lapsen, etukäteistoiveet mahdollisuuksien mukaan huomioiden. Sen jälkeen alkaa perheen ja vapaaehtoisen välinen tutustuminen ja vähitellen kahdenkeskiset tapaamiset.

Vapaaehtoistoiminta palkitsee

Vapaaehtoistoiminta lapsen kanssa on hyvin palkitsevaa. Lapset usein nauttivat uuden aikuisen kanssa vietetyistä hetkistä, kun on tutustuttu kunnolla. Lapsen kanssa vapaaehtoinen voi itsekin heittäytyä leikin ja pelien maailmaan, saada nuoremmalta uutta virtaa elämäänsä ja tuntea hyvää mieltä siitä, että voi olla hyödyksi. Vanhemmalle tuottaa iloa nähdä lapsensa nauttivan uuden ihmisen seurasta.

Mitä Pienperheyhdistyksessä voi tehdä vapaaehtoisena?

Mieskaveritoiminta

Monen ikäiset miehet voivat toimia mieskavereina äidin kanssa elävälle lapselle, jolla ei ole säännöllistä yhteyttä omaan isäänsä tai lähipiirissä ei ole miehiä. Pienperheyhdistys järjestää mieskaverikursseja Uudellamaalla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja pienimuotoisesti lähikunnat). Myös Kuopiossa, Oulussa, Päijät-Hämeessä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa on muiden järjestäjien pitämiä mieskaverikursseja.

“Poika ei enää takerru kaikkiin miehiin, jotka ovat hänen kanssaan vähänkään tekemisissä, koska hänellä on oma mieskaveri. Ihan kullan arvoista, koska nyt mieskaverilta tuleva vastakaiku on juuri sitä, mitä poika on kaivannut.”

Lisätietoja: https://www.mieskaverit.fi/mieskaveriksi/

Mummila

Mummilan vapaaehtoiset ovat kummimummeina tai -vaareina niille yhden vanhemman perheen lapsille, joilla ei ole omia isovanhempia tai jos yhteys ei ole aktiivinen välimatkan vuoksi. Vapaaehtoiset isovanhemmat tarjoavat kiireettömiä yhdessäolon hetkiä ja voivat olla turvallisina aikuisina lapselle tai jo teiniksi kasvaneelle. Mummilan kursseja järjestetään pääkaupunkiseudulla.

”Olen ollut mummilan toiminnassa mukana noin viisi vuotta, jolloin sain 5-vuotiaan kummilapsen. Tapasimme kerran viikossa ja tutustuimme nopeasti. Kemiat kävi yhteen ja harrastimme samoja asioita. Nyt lapsi on 9-vuotias ja suhteemme jatkuu edelleen. Olen kokenut toiminnan tosi antoisana. Äiti ja lapsi tuo elämääni paljon ja voimme avoimesti jakaa hyvät ja myös huonot asiat keskenämme.”

Lisätietoja: https://www.pienperhe.fi/vapaaehtoiset/mummila/

Tukihenkilötoiminta

Eron kohdanneissa perheissä elävien lasten tueksi Pienperheyhdistys järjestää Helsingissä tukihenkilötoimintaa, jossa tukihenkilö kuuntelee lasta silloin, kun vanhempien ero vie heidän voimavarojaan. Puolueeton, määräajan toimiva vapaaehtoinen helpottaa niin lapsen kuin vanhempienkin elämää eron keskellä.

Eräs äiti kertoi puolivuotisen tukisuhteen puolivälissä tyytyväisenä: ”Lapsi on saanut 'oman aikuisen' itselleen. Odottaa tapaamisia ja haluaa jatkaa tukisuhdetta.”

https://www.pienperhe.fi/vapaaehtoiset/tukihenkilotoiminta/

Tervetuloa Pienperheyhdistyksen vapaaehtoiseksi!

Ilmoittaudu kurssille tai kysy lisää kurssien ajankohdista kunkin toiminnan ohjaajalta linkin takaa.

https://www.pienperhe.fi/vapaaehtoiset/

Jo yli puolitoista vuotta jatkunut koronapandemia on vaikuttanut merkittävällä tavalla arkeemme ja elämäämme. Olemme joutuneet muuttamaan arkirutiinejamme, vähentämään ihmiskontakteja ja etsimään uusia tapoja työskennellä. Jokainen meistä on joutunut sopeutumaan uusiin olosuhteisiin rajoitusten ja poikkeusolojen myötä.

Meitä kuitenkin kannattelee verkko, joka ei aina ole näkyvä, sillä se on solmittu aineettomasta välittämisestä ja inhimillisyydestä. Se verkko on tehty ihmisistä, jotka laittavat itsensä likoon vapaaehtoisesti paremman maailman puolesta.

Vapaaehtoistoiminta on välittämisestä kumpuavaa toimintaa, jota tehdään palkintoa odottamatta. Verkko kannattelee kaikkia ja palkinto on yhteinen. Valtioneuvoston kanslian ja järjestöjen yhteinen, 16.8. 2021 starttaava Suomi välittää -kampanja kiinnittää huomion siihen, kuinka olennainen osa hyvinvointivaltion turvaverkkoa vapaaehtoistoiminta on. Se tekee näkyväksi järjestöjen ja vapaaehtoisten toimintaa pitkittyneessä koronakriisissä. Kampanjassa kuullaan vapaaehtoisten tarinoita ja mukana on yli 50 järjestöä!

Tule sinäkin mukaan tekemään vapaaehtoistoiminnasta näkyvää!

Kampanjan aikana julkaistaan vapaaehtoisten tarinoita Suomi välittää -sivulla, järjestöjen omilla sivuilla ja somessa sekä Vapaaehtoistyö.fi-palvelussa ja sen sometileillä. Tarinoita varten käytössä on yhteinen kampanjan tarinamalli ja visuaalinen ilme (ladattavissa täältä suomeksi ja ruotsiksi). Sosiaalisen median aihetunnisteet ovat: #SuomiVälittää / #FinlandBryrSig.

Ilmoita vapaaehtoistehtävistä Vapaaehtoistyö.fi-palvelussa!

Yksi kampanjan tarkoituksista on aktivoida ihmisiä vapaaehtoistoimintojen pariin ja auttaa heitä löytämään juuri itselleen sopivia tehtäviä omalta paikkakunnaltaan. Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelu on ilolla mukana kampanjassa. Palvelusta löytyy kampanjan ajan koontisivu, josta löytyvät kaikkien kampanjassa mukana olevien järjestöjen ilmoittamat tehtävät. Koontisivulle voi myös lisätä blogikirjoituksia. Vapaaehtoistyö.fi-palvelussa organisaatiot voivat aina ilmoittaa tehtävistään maksutta rekisteröimällä perusversion käyttäjätilin palveluun. Lisätietoa: [email protected].

#SuomiVälittää #FinlandBryrSig #SuomiToimii #FinlandFixarDet

Joel on ollut PikkuKamuni reilut puolitoista vuotta. Tapaamme noin kerran viikossa tai kahdessa ja yleensä puolikkaan päivän kerrallaan.

Olemme tehneet mielettömästi erilaisia asioita, jotka ovat kummallekin kivoja. Teemme joka kerta jotain uutta tai ainakin vaihtelemme paikkaa. Itsestäni on kiva päästä tekemään ja liikkumaan. Ideat lähtevät paljon Joelin toiveista. Olemme käyneet mm. leffassa, telttailemassa, kalastamassa, kävelyllä koirien kanssa, uimassa, luistelemassa sekä pelaamassa sulkapalloa ja minigolfia. Suuri osa yhteisistä tekemisistä ei ole vaatinut lainkaan rahaa. Leikkipuistoissa yritän lähes kaksimetrisenä mahtua kaikista samoista putkista kuin hänkin ja laskemme yhdessä liukumäkiä. Yhteisiä kokemuksia on mukavaa muistella jälkeenpäin.

Joelin kanssa meitä yhdistää samanlainen huumori ja meille onkin muodostunut omia sisäpiirijuttuja. Olemme avoimia toisillemme ja uskallamme sanoa, mitä haluamme ja ajattelemme. On ollut hienoa huomata, että hän on oppinut minulta joitakin asioita, kuten heittämään virvelillä ja mailaotteen minigolfissa. Nyt kun tunnemme, Joel myös soittaa kertoakseen kuulumisiaan tai esimerkiksi toivottaakseen hyvää juhannusta.

Joelin palautteen näkee hymystä ja innostuneesta olemuksesta. Kun tulen hakemaan häntä, hän usein odottaa ikkunassa kuin joulupukkia ja vilkuttaa iloisesti. OmaKamun kesäleirille mentäessä Joel kertoi kyydissä olleille, että olen hänen paras kaverinsa.

OmaKamu-toiminta antaa minullekin paljon. Tapaamisissa huomaan, että olen täysillä mukana ja rentoutunut. Niiden jälkeen ei ole tunne, että oli raskasta, vaan että oli kiva hetki. Olen mielelläni tässä roolissa pitkään. Minulla on itselläni viisi aikuista lasta ja kolme ihanaa lastenlasta, ja vielä riittää hyvin virtaa PikkuKamullekin.

Kannustan ryhtymään Kamuksi. Lapsen kanssa pääsee kokemaan uusia asioita aikuisena. Yhdessäolo ei tunnu siltä, että se veisi aikaa tai resurssia vaan se antaa itselle. Yhteinen tekeminen on myös hengähdystauko työelämään, vähän kuin lomalla olisi sen hetken. Kamuna saa kivan kontaktin omaan PikkuKamuun ja hänen kanssaan muodostuu kaverisuhde. Ja kavereita aina tarvitaan!

Kirjoittaja: Tapio Helle, Kamu vuodesta 2019

Info: Matka aikuiskaveriksi eli Kamuksi lapselle tai nuorelle alkaa OmaKamu-koulutuksella. Ilmaisen koulutuksen aikana saa tietoa toiminnasta ja pääsee yhdessä pohtimaan valmiuksiaan Kamuna toimimiseen. Seuraavat OmaKamu-koulutukset järjestetään Helsingissä, Espoossa, Lahdessa ja Hämeenlinnassa vuoden 2021 aikana.

Lisätietoa toiminnasta ja seuraavista koulutuksista : https://www.omakamu.fi/koulutukset

"Vapaaehtoistyö antaa paljon omaan avioliittoon. Vaikka työ on haastavaa, silti itsekin tulee hoidetuksi."

Parempi avioliitto ry on Suomen suurin omalla alallaan, eli vapaaehtoiseen vertaistukeen perustuvassa parisuhdetyössä. Vapaaehtoisemme ovat aina olleet hyvin sitoutuneita ja laittaneet itsensä likoon tässä hyviä ihmissuhdetaitoja vaativassa toiminnassa. Tänä keväänä kartoitimme ensimmäistä kertaa heidän hyvinvointiaan. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Sosped Keskus Oy:n kanssa. Sähköiseen kyselylomakkeeseen vastasi 126 henkilöä noin 650 vapaaehtoisesta. Tuloksia syvennettiin neljän pariskunnan videohaastattelulla. Vapaaehtoisemme työskentelevät pääasiallisesti pariskunnittain. 

Tuloksista ilmenee, että monet vapaaehtoiset toimivat useassa eri tehtävässä ja merkittävä osa heistä tukee yhdistystä myös lahjoituksin. Toiminnan ytimessä ovat parisuhdetapahtumat, joita järjestettiin ennen koronaa toistakymmentä vuosittain. Koronan myötä tapahtumat ovat pääosin siirtyneet verkkoon ja niiden mukana myös vapaaehtoisemme.

Vertaisryhmätapaamiset ovat monelle tapahtumien merkittävin osa. Myös verkkotapahtumissa ryhmiä luotsaavat koulutetut ryhmänohjaajaparit. Tukiparit taas ovat erilaisia kriisejä läpikäyvien parien tukena arjessa. Vapaaehtoisia työskentelee myös esimerkiksi luennoitsijoina, some-tiimissä, bloggaajina, rukoilijoina ja tapahtumien musiikissa.

Kyselyyn vastanneet ovat innostuneita ja sitoutuneita toimintaan. Yli puolet vastanneista on toiminut yhdistyksessä yli 10 vuotta ja heistä iso osa jopa pidempään kuin 20 vuotta. Selkeä enemmistö, yli kolme neljäsosaa, aikoo jatkaa vapaaehtoisena yhtä aktiivisesti kuin aiemmin. Eniten vastaajia motivoi mahdollisuus toimia vapaaehtoisena yhdessä puolison kanssa. Seuraavaksi tärkeimpiä tekijöitä olivat halu auttaa, halu olla mukana kristillisessä toiminnassa sekä halu tehdä jotain hyödyllistä. Isolle osalle myös yhteisöllisyys on tärkeä arvo. Vastaajista kaksi kolmannesta arvioi yhteisöllisyyden kehittämisellä olevan paljon tai erittäin paljon merkitystä.

Vastaajilta kysyttiin myös, mitä mieltä he ovat yhdistyksen tarjoamasta koulutuksesta ja tuesta, sekä pyydettiin niihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Parhaimmat arviot väittämistä saivat ”minulle on kerrottu, mitkä ovat vapaaehtoisena toimivan vastuut” ja ”saamani koulutus on antanut hyvät valmiudet toimia vapaaehtoisena”.

Kyselyn perusteella vapaaehtoisemme kokevat, että heidän toimintaansa arvostetaan. Eniten samaa mieltä vastaajat olivat väitteistä liittyen omaan asemaan vapaaehtoisena: ”koen, että toimintaani vapaaehtoisena arvostetaan” ja ”koen, että yhdistyksen työntekijät ovat suhtautuneet hyvin toimintaani vapaaehtoisena” sekä ”vapaaehtoisena toimiminen on ollut mielekästä” ja ”vapaaehtoisena toimiminen on vaikuttanut myönteisesti omaan elämääni”.

Raportti osoittaa, että vapaaehtoistoiminta yhdistyksessä koetaan antoisana, mutta toisinaan myös voimia vievänä. Vapaaehtoiset kohtaavat pariskuntia todella haastavissa tilanteissa. Voi olla, että parisuhteen vaikeuksista ei ole osattu puhua ja niitä sanoitetaan ensimmäistä kertaa vapaaehtoiselle tukiparille tai ryhmänohjaajalle. Vaikeuksissa olevien pariskuntien tukeminen ei aina ole helppoa. Vastaajista kaksi viidesosaa on joskus väsynyt tai uupunut liikaa. Apua haastavissa tilanteissa oli saatu työnohjauksesta ja vertaistuesta kokeneemmilta vapaaehtoisilta. Palautumiseen toivottiin avuksi esimerkiksi mahdollisuuksia virkistymiseen muiden vapaaehtoisten kanssa.   

Moni vastaajista kokee, että antamalla tukea toisille saa paljon itselleenkin. Monen mielestä vapaaehtoistyö avioparityön parissa tukee myös omaa parisuhdetta. Onkin hienoa, että meillä on paljon sitoutuneita vapaaehtoisia. Haluamme pitää heistä entistä parempaa huolta, tästä on hyvä jatkaa. 

Parempi avioliitto ry

Parempi avioliitto ry on Suomen suurin vapaaehtoiseen vertaistukeen perustuva parisuhdejärjestö. Toiminta on valtakunnallista ja siinä on mukana noin 700 vapaaehtoista. Yhdistys järjestää parisuhdetapahtumia sekä tarjoaa apua tukiparitoiminnan kautta pareille, joilla on haasteita. Yhdistyksen tavoitteena on edistää perheiden hyvinvointia puolisoiden välistä suhdetta ja yksilöllistä kasvua tukemalla. Tapahtumissa tarjotaan taitoja ja työkaluja parisuhteensa kehittämisestä kiinnostuneille.