Auttamalla toisiamme Suomi on parempi paikka kaikille

Vapaaehtoistyö.fi-palvelusta löydät vapaaehtoistehtäviä ja voit ilmoittaa niistä.

Kokemuksia vapaaehtoistoiminnasta

Vapaaehtoisena Vanhustyön keskusliiton ikääntyneille suunnatussa puhelinpalvelussa experience image
20.6.2022

Vapaaehtoisena Vanhustyön keskusliiton ikääntyneille suunnatussa puhelinpalvelussa

Kaisa toimii Vahvikelinjan vapaaehtoisena. ”Vahvikelinjan vapaaehtoistyö on helppo toteuttaa. Saa valita, paljonko tekee ja tekeminen tapahtuu kotoa käsin.” Kaisalle on tärkeää, että vapaaehtoistoiminnalla on mahdollista tavoittaa ikäihmisiä ympäri Suomen niin kaupungissa kuin haja-asutusalueellakin, joissa asuu paljon ikäihmisiä, mutta iäkkäiden tekemistä ja tapahtumia on melko vähän. ”Puheluissa jokainen saa yksilöllisesti juuri sitä, mitä kaipaa ja haluaa. On se sitten keskustelua, jumppaa, aivojumppaa, muistelua tai mitä tahansa virkistävää ikääntyvälle merkityksellistä.” Kaisalle on myös tärkeää olla mukana toiminnassa, jolla ehkäistään iäkkäiden yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. ”Pieni hetki omaa aikaa, jonka antaa muille, tuo moninkertaisesti hyvän mielen itselle”, hän toteaa.

Vahvikelinjan vapaaehtoiseksi ryhdytään käymällä verkkokoulutus. Kaisan mielestä koulutus oli selkeä ja se antoi tukea vapaaehtoistoiminnan aloittamiseen. ”Oli hyvä, että koulutus oli kahdessa osassa. Ensimmäisen koulutusillan ja materiaaleihin perehtymisen jälkeen oli helppo vielä palata mieltä askarruttaviin kysymyksiin.”

Organisoivan tahon tuesta Kaisa kertoo, että säännölliset sähköpostiviestit, tapaamiset verkossa sekä yhteiset koulutusluennot tukevat tekemistä ja tuovat turvallisen olon. ”Matalalla kynnyksellä uskaltaa ottaa yhteyttä ja varmistaa asioita.” Vahvikelinjan vapaaehtoistoimintaa tehdään yksin kotoa käsin puhelimen välityksellä. ”On tärkeää, että taustalla on aktiivinen ja herkästi toimiva taho, jolta saa apua ja neuvoa”, Kaisa toteaa. Hänelle on tärkeää, ettei mielen päälle ei jää asioita painamaan.

Kaisan mukaan välitön palaute puheluissa on ollut aina hyvää. Vapaaehtoinen voi kokea onnistuneensa, kun puheluissa kuulee vaikkapa arjen aktiivisuuden lisääntyneen puheluissa annettujen vinkkien avulla. Iäkkään ihmisen päiviin on löytynyt jotakin uutta ja mukavaa sisältöä elämänlaatua lisäämään.

Piia aloitti Vahvikelinjan vapaaehtoisena koronasyksynä 2020. ”Kun luin Vahvikelinjasta, innostuin välittömästi. Vahvikelinjan konsepti on mielestäni äärimmäisen hyvä! Ei pelkkää keskustelua, vaan toimintakykyä ylläpitävää toimintaa soittajan kiinnostuksen mukaisesti.” Vapaaehtoistoiminta täytti myös muut Piian kriteerit: kohderyhmänä on ikääntyneet ja toimintaa tehdään kotoa käsin. Piia kertoo saaneensa vapaaehtoistoiminnan kautta kartutettua myös opintopisteitä.

”Vapaaehtoistoiminta tuottaa minulle iloa ja hyvää mieltä.” Piiasta on merkityksellistä tuoda omalla toiminnalla tuoda piristystä toisen ihmisen elämään. ”Vapaaehtoistoiminta konkretisoi sen, miten pienellä oman ajan ja läsnäolon antamisella, voi olla toiselle ihmiselle todella iso merkitys.” Joskus soittajan kanssa löytyy molempia erityisesti kiinnostava aihe esimerkiksi lukeminen. ”Olen saanutkin soittajilta vinkkejä kiinnostavista kirjoista.”  ”Yhteys toiseen ihmiseen energisoi myös itseäni”, Piia kertoo.

Myös Piian mielestä verkkokoulutus antoi hyvät ja riittävät perusvalmiudet Vahvikelinjalla päivystämiseen. ”Oli mukava kuulla koulutuksessa jo vapaaehtoisena toimivan puheenvuoro. Se muistutti siitä, että vapaaehtoisena toimitaan ihan tavallisina ihmisinä, eikä siinä tarvita mitään erityistaitoja.” Piian mielestä hyvä organisointi viestii siitä, että vapaaehtoisia arvostetaan.

Piian näkemyksen mukaan osa soittajista on yksinäisiä. Heille Vahvikelinja voi olla ainoa paikka, jossa joku kysyy, että ”mitä sinulle kuuluu”. Osalle taas Vahvikelinja voi olla mukava lisä muiden sosiaalisten kontaktien lisäksi. ”Olipa kyse kummasta tahansa, pidän Vahvikelinjaa tärkeä palveluna.” Osalla soittajista on haasteita muistin kanssa ja heille esimerkiksi yhdessä tehty visailu voi tarjota tarpeellisia onnistumisen kokemuksia. Piia kertoo, miten monen soittajan kanssa puhelun aikana myös nauretaan yhdessä – iloa ja hyvän mielen hetkiä tuskin kenelläkään on liikaa. Piian kokemuksen mukaan osa soittajista kaipaa nimenomaan kuuntelijaa, joka on siinä hetkessä soittajaa varten.

Vahvikelinjan videon pääset katsomaan linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=4twZoOPzhQ8

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Vanhustyö-lehdessä 3/2022.

Kuva: Terhi Valkonen Törsleff

Outi Hellsten, Vanhustyön keskusliitto

Amigo-mentori Anna Perho: ”Lasten ja nuorten elämässä ei voi koskaan olla liikaa kannustavia aikuisia” experience image
5.6.2022

Amigo-mentori Anna Perho: ”Lasten ja nuorten elämässä ei voi koskaan olla liikaa kannustavia aikuisia”

”Muistan huterasti millaista oli olla parikymppinen. Se on usein hankalaa aikaa, koska identiteetti on vasta muotoutumassa, ja vastuun ottaminen omasta elämästä vie kaistaa, vaikka se on samaan aikaan huumaavaa.

Mentorointi on hienolta kalskahtava termi, mutta käytännössä oma tekemiseni oli ihan vain puhumista ja kuuntelemista, järkevänä aikuisena olemista. Kävimme kävelyllä, puistossa ja teatterissa.

Päädyin mentoriksi, kun etsin verkosta jotain matalan kynnyksen vapaaehtoistyötä, jossa voisin olla tekemisissä nuorten kanssa. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että suomalaisten lasten parhaita lapsuudenmuistoja oli tv:n katsominen yhdessä vanhempien kanssa. Ei tarvitse tehdä sirkustemppuja tai keksiä erikoisuuksia – tavallinen riittää”, kertoo Anna Perho.

Ajan ja osaamisen riittäminen, mentoroinnin tuki

Amigo-mentoroinnissa parit tapaavat keskimäärin kerran kuukaudessa, jotkut halutessaan useamminkin. Monet mentorit ovat työelämässä ja myös Anna pohti riittääkö aika nuoren tukemiseen ja kehottaa myös muita samaan:

”Mietin etukäteen oman ajan riittävyyttä, koska kalenterini on aina täynnä. Aika riitti vuoden mittaan hyvin, koska vuoden aikana mentoroitavallakin oli paljon menoja ja tekemistä. Olen ymmärtänyt, että tässä on paljon vaihtelua nuoren tarpeiden mukaan. Kannattaa miettiä mitkä ajankohdat kalenterista voi varata mentorointitapaamisille.”

Anna on kahden varhaisaikuisen äiti, joten nuorten ajatusmaailma oli tuttu. Vaikka hän valmentaa ihmisiä työkseen, hän ei kokenut tarvinneensa mitään erityisosaamista mentorina, vaan kokee että tavallinen yhdessäolo riittää:

”Olen oppinut ajattelemaan, että tehtäväni on nähdä mahdollisuuksia siellä, missä toinen ei vielä uskalla tai osaa niitä nähdä. Pyrin pohtimaan mentoroitavan ajatuksia ja huolia kuten tekisin ystävän kohdalla: sanon mitä mieltä olen, mutta kunnioitan toisen asiantuntijuutta oman elämän suhteen. Emme koskaan voi tietää missä toinen ihminen sisäisesti on, joten liiallinen viisastelu ei toimi.”

Anna kertoo, ettei kaivannut mentorointiin erityistä tukea tai apua: ”Tiedän, että olisin saanut sitä tarvittaessa. Projektin puolesta mentorina on turvallista olla, yhteydenottoja oli tiuhaan ja koulutuksia oli jatkuvasti tarjolla.”

”Pohdin kokeeko mentoroitava suhteemme hyödylliseksi”

Mentorointi voi herättää erilaisia kysymyksiä. Myös Anna kertoo pohtineensa osaako hän tarjota sellaista tukea, mitä nuori kokee pohjimmiltaan tarvitsevansa. Amigoon ohjautuvien nuorten lähtötilanteet ovat moninaisia, joku tarvitsee rinnalleen nimenomaan ihmistä, jolle voi jutella, joku taas kokee merkitykselliseksi sen, että kerrankin voi olla ilman diagnoosia, taustaa ja leimoja, kolmas rytmiä arkeen ja rohkeutta kodin ulkopuolella toimimiseen. Puhtaalta pöydältä aloittaminen tarjoaakin monelle nuorelle mahdollisuuden vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitojen harjoitteluun sekä kokemuksen luottamuksellisesta ihmissuhteesta.

”Koska mentorointisuhde ei ole valmennus- tai terapiasuhde, ajattelin, että en voi udella liikoja nuoren elämästä. Ajattelin, että olen mukana siinä mitä hän haluaa vapaaehtoisesti kertoa, enkä pyri liikaa päsmäröimään. Toisaalta ajattelen, että hankkeessa mukana olleilla nuorilla on keskimääräistä enemmän kuormaa, jolloin on ehkä helpottavaakin, että on aikuiskontakteja, joissa ei käsitellä vain ongelmia.”

”Sain arvokasta kertausta sen suhteen miten tärkeää toisen kuunteleminen on”

Mentorointi tuottaa usein oivalluksia niin nuorten maailmasta kuin omastakin tavasta toimia ja ajatella. Vaikka Amigo-mentorointi on nuorten syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa, tarjoaa se mentoreille mielekkään tekemisen lisäksi mahdollisuuksia oppimiseen ja ymmärryksen lisäämiseen.

”Mentoroitavani on innokas teatterin harrastaja, ja pääsin sitä kautta seuraamaan myös teatteria vähän enemmän kulissien takaa. Se oli kiinnostavaa. Koin usein iloa hänen kuulumisistaan ­- ja ylpeyttä siitä, että saan olla mukana hänen tarinassaan”, Anna muistelee. Hän pohtii myös kuuntelemisen merkitystä: ”Sain arvokasta kertausta sen suhteen miten tärkeää toisen kuunteleminen on. Luottamus ei tule puhumalla, se tulee olemalla aktiivisesti hiljaa. Se on minulle luontaisesti vaikeaa, ja sain tässä suhteessa hyvää oppia.”

Havaintoja nuoren maailmasta ja omasta nuoruudesta

Anna kertoo seuraavansa nuorten aikuisten maailmaa lastensa kautta, myös oma nuoruus tuli mieleen: ”Mietin vuoden aikana paljonkin omaa parikymppisyyttä. Se oli vaikeaa aikaa, vaikka minulla oli kotiasiat kunnossa eikä esim. oppimisongelmia tai sen sellaista. Identiteetin löytyminen ja tietynlainen levottomuus, pelko siitä pääseekö maailmaan kiinni haluamallaan tavalla, olivat isoja juttuja. Silloin tuntui erityisen tärkeältä saada puhua omia asioita muiden aikuisten kuin omien vanhempien kanssa.”

Anna toivoo kyenneensä viestimään nuorelle riittävästi hänessä näkemäänsä potentiaalia ja muuta hyvää: ”Mentoroitavallani oli selkeää taiteellista lahjakkuutta ja alalla vaadittavaa herkkyyttä ja ilmaisukykyä. Hänellä oli aina tavatessamme kangaskassi, jossa luki ”Öisin olen vapaa.” Vaikka teksti viittasi eläinsuojeluun, se symboloi mielestäni osuvasti myös mentoroitavan omaa persoonaa; osittain piilossa olevaa potentiaalia, joka jo silloin tällöin – vaikkapa teatterin lavalla – näkyi hänestä.”

”Haluan maksaa vapaaehtoistyöllä tällaista iloista velkaa jeesimällä muita”

Annan mielestä nuoren mentorointi sopii kenelle tahansa täysjärkiselle aikuiselle: ”Ajattelen mentoroinnin olevan aikuiskaveruutta – emme me ystäviltämmekään odota täydellisyyttä, vaan uteliasta läsnäoloa silloin kun tavataan. Se riittää.

Yksi elämän tarkoituksista on yrittää jättää maailma omalta kohdalta millin paremmaksi. Olen kiitollinen siitä, että minulla on ollut hyvä ja tasapainoinen lapsuus, ja koen myös, että minua on autettu tiukoissa paikoissa aikuisenakin. Haluan maksaa vapaaehtoistyöllä tällaista iloista velkaa jeesimällä muita.”

Haastattelu ja teksti: Malla Tirkkonen. Hän on Amigo-mentoroinnin projektipäällikkö.

Kuva: Jouni Harala

Malla Tirkkonen, Amigo-mentorointi

Ukrainan pakolainen törmää kielimuuriin Suomeen saapuessaan experience image
23.5.2022

Ukrainan pakolainen törmää kielimuuriin Suomeen saapuessaan

Anna Apua ry kaataa Ukrainan pakolaisten kohtaamaa kielimuuria yhdessä kielitaitoisten vapaaehtoisten kanssa. Tässä blogissa kerron millaista yhdistyksen tarjoama kielituki käytännössä on, kuinka se auttaa Ukrainan pakolaisia ja mitä vapaaehtoistyö antaa tekijälleen. Lopussa on tietoa siitä, kuinka voit itse hakeutua vapaaehtoiseksi.

Suomeen on saapunut kymmeniä tuhansia Ukrainan pakolaisia helmikuun jälkeen.  Ukrainan pakolaiset kohtaavat erilaisia haasteita ennen Suomeen tuloa ja maahan tultuaan. 

Turvalliseen maahan pääseminen on tärkeintä, mutta pakolaisen avuntarve jatkuu pitkään Suomessa: kieli ja toimintatavat ovat vieraita ukrainalaisille. Viranomaiset, järjestöt ja kansalaisryhmät tekevät parhaansa, jotta pakolaiset saisivat hoidettua pakolliset ja myös arkiset asiat Suomessa. 

Yksi suurimpia haasteita suomalaisten ja ukrainalaisten kesken on yhteisen kielen puute: vain murto-osa Suomeen saapuvista ukrainalaisista osaa sujuvaa englantia, koska se on Ukrainan 2. vieras kieli. He osaavat parhaiten ukrainaa ja venäjää. Suomalaiset puolestaan osaavat englantia, mutta vain harvat venäjää tai ukrainaa.

Tulkkausapua tarjotaan eri lakien perusteella viranomaisasiointiin, mutta tulkkaus on tarpeellista usein myös arkisissa tilanteissa: työpaikkaa, asuntoa tai päivähoitopaikkaa hakiessa, ilmoittautuessa kouluun sekä pankissa, apteekissa tai kaupassa asioidessa. 

Anna Apua ry tarjoaa Ukrainan pakolaisille kielitukea 

Anna Apua on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka yhdistää kielitukea tarvitsevia Ukrainan pakolaisia sekä suomea ja ukrainaa tai venäjää osaavia vapaaehtoisia. 

Jo lyhyt puhelinkeskustelu voi auttaa saamaan elintärkeitä lääkkeitä apteekista, löytämään asunnon tai työpaikan. Pankissa ja lääkärissä vapaaehtoinen kutsutaan paikalle, koska puhelinkeskustelua ei sallita näissä tilanteissa.

Maaliskuussa 2022 perustettu yhdistys on ehtinyt tarjota apua kymmenille ihmisille. Pakolaisvirta jatkuu, joten avunpyyntöjen määräkin kasvaa - vapaaehtoistenkin tarve siis kasvaa kaiken aikaa.

Vapaaehtoistoiminta antaa paljon myös vapaaehtoisille 

Erityisesti suuret katastrofit kuten sodat herättävät ihmisten auttamishalun ja yhdistyksiin hakeutuu tavanomaista enemmän vapaaehtoisia. Motiivit vapaaehtoisuuteen vaihtelevat. Samoin siitä saatavat hyödyt vaihtelevat, mutta yhteistä on kokemus siitä, että vapaaehtoistyö on merkityksellistä ja tärkeää. 

Anna Apua ry:n toiminnassa on mukana kymmeniä vapaaehtoisia, mutta monet heistä käyvät töissä ja heillä on myös perhe. Vapaaehtoisia tarvitaan lisää, jotta yhdistys voi vastata avunpyyntöihin aiempaa nopeammin ja kohdennetummin. Vapaaehtoisia tulisi olla  tavoitettavissa aamusta iltaan ja vapaaehtoisen osaaminen tulisi sopia avunpyyntöön. 

“Haluamme antaa ukrainalaisille uskoa ja toivoa ihmisyyteen”, summaa yhdistyksen perustaja  Anna Suutarinen. 

Vapaaehtoiset ovat avainasemassa uskon ja toivon luomisessa. Yhdistys kouluttaa ja tukee heitä, mutta lopulta vapaaehtoinen tekee suurimman työn antaen oman osaamisensa pakolaisten hyväksi. 

Yhdistyksen vapaaehtoinen Elena kertoo, että vapaaehtoisena toimiminen on antanut paljon enemmän kuin hän osasi edes odottaa. 

“Olen tavannut upeita ihmisiä ja saanut jopa uusia ystävyyssuhteita. Olen oppinut paljon Ukrainasta ja ukrainalaisista. Ukraina on kaunis maa ja kansa on ihanaa. Jokainen on tietysti erilainen, mutta kaikki ovat erittäin kiitollisia avusta.”

Vapaaehtoistyössä kertyy myös monenlaisia taitoja, jopa täysin uudenlaisia. Nuorelle, jolla ei ole työkokemusta, saattaa vapaaehtoisena kertyvä työkokemus olla ponnahduslauta työelämään. 

“Kehitän viestintätaitoja ja uusien sosiaalisten verkostojen hallitsemista. Nämä ovat tärkeitä taitoja nykymaailmassa.” Näin kertoo omasta oppimisestaan Elena. 

“Elena on todellinen lahja minun perheelleni. Hän ratkaisi meidän kaikki kysymykset ja ongelmat.” Näin kuvailee Elenalta saamaansa apua Olena, joka saapui maaliskuussa Ukrainan Poltavasta Suomeen. 

Tule mukaan kaatamaan kielimuuria 

Ukrainan ja venäjän kieltä osaaville vapaaehtoisille on eniten tarvetta, mutta yhdistys tarjoaa myös muita vapaaehtoistehtäviä esimerkiksi avustajina, koordinaattoreina sekä markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijoina. Hyvin monenlaiselle osaamiselle on tarvetta, joten eri alojen asiantuntijat ovat tervetulleita mukaan toimintaan.  

Yhdistyksen tavoitteena on laajentaa vapaaehtoistoimintaa kaikille paikkakunnille, joissa on vastaanottokeskuksia sekä järjestää kielikoulutusta. Vapaaehtoisille järjestetään säännöllisesti koulutuksia ja vertaistukea.

Rekisteröidy Anna Apua-yhdistyksen vapaaehtoiseksi yhdistyksen verkkosivuilla: https://www.annaapua.org/

Anna ukrainalaisille uskoa ja toivoa ihmisyyteen! 

Anne Markus, palvelumuotoilukoulutuksen työharjoittelija 

Anne Markus, Anna Apua ry

Tuettu vapaaehtoistoiminta mahdollistaa vapaaehtoisena toimimisen yhä useammalle experience image
27.4.2022

Tuettu vapaaehtoistoiminta mahdollistaa vapaaehtoisena toimimisen yhä useammalle

Onko termi tuettu vapaaehtoistoiminta sinulle jo tuttu?

On tavallista, että organisoidussa ja laadukkaasti toteutetussa vapaaehtoistyössä tarjotaan tehtävissä toimijoille tukea. Tuki on useimmiten tehtävään annettavaa koulutusta ja perehdytystä tai esimerkiksi työnohjausta. Tuetulla vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka on saavutettavaa entistä useammalle ihmiselle.

Joskus vapaaehtoistoimintaan mukaan pääsyä voi hankaloittaa esimerkiksi sairaudesta, vammasta tai vaikka elämäntilanteesta johtuva alentunut toimintakyky. Tuetun vapaaehtoistoiminnan on tarkoitus olla saavutettavampaa myös heille, joille vapaaehtoistoimijan rooli on uutta.

Tuettu vapaaehtoisuus voi olla suunnattu erityisesti jollekin tietylle kohderyhmälle, joka tarvitsee vahvempaa väylää vapaaehtoiseksi ryhtymiseen. Tuetussa vapaaehtoistoiminnassa saavutettavuuteen liittyviä asioita on pohdittu tavallista enemmän. Tuettu vapaaehtoisuus on siis perinteisestä tuetumpaa vapaaehtoistoimintaa.

Vapaaehtoistoiminnan hyödyt tekijöilleen ovat kiistattomat! Onkin suotavaa, että yhä useampi meistä pääsee osaksi merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemuksia. Joskus voi olla vallan voimaannuttavaa siirtyä vapaaehtoistoimintojen kohderyhmästä itse toimijaksi ja olla yhdenvertaisesti mukana tekemässä yhteistä hyvää. Monimuotoisen yhteisön jäsenenä toimiminen rikastuttaa ja palkitsee varmasti meistä jokaista!

Kehitysvammaisten Tukiliitolla on yli vuosikymmenen kokemus tuetumman vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä. Meillä vapaaehtoiset, joilla on kehitysvamma tai vastaavaa tuen tarve, toimivat samoissa tehtävissä kuin muutkin. Yhdenvertaisen kaveritoiminnan digi- ja livekaveritoiminnassa vapaaehtoistehtävänä on antaa toiselle aikaa, pitää yhteyttä ja tutustua uuteen ihmiseen – eli toimia kaverina. Vaparitoiminnassamme vapaaehtoistehtävinä ovat esimerkiksi tapahtumien suunnitteluun, markkinointiin ja toteutuksiin liittyvät tehtävät. Kuten vapaaehtoistoiminnassa yleensäkin, kaikki tehtävät eivät aina sovi kaikille. Oikealla asenteella usein kuitenkin löytyy jokin antoisa tehtävä jokaiselle.

Hyvältä toiminnassa on tuntunut se, että voi kuunnella toista. Ja kysyä niitä hänenkin kuulumisia.”          

Vapaaehtoinen digikaveri

Haluatko tietää, mitä yhdenvertaisena kaverina toimiminen on antanut vapaaehtoisillemme? Tutustu vapaaehtoistemme mietteisiin vaikka Yhdenvertaisen kaveritoiminnan Instagramissa.

Livekaveritoimintamme on jälleen käynnistynyt pitkän koronatauon jälkeen.  Livekaveriksi voit hakea, jos asut Jyväskylän tai Tampereen seuduilla. Digikaveriksi voit hakea mistä vain! Tee yhdenvertaisuusteko, lähde vapaaehtoiseksi ja anna kaveruuden yllättää!

Yhdenvertaisen kaveritoiminnan sivut löydät osoitteesta: www.kaveritoiminta.fi

Pia Björkman, koordinaattori, Kehitysvammaisten Tukiliitto

Pia Björkman, Kehitysvammaisten Tukiliitto

Irti Huumeista ry:n vapaaehtoiset antavat tukea valtakunnallisesti läheisille ja huumeita käyttäville experience image
19.4.2022

Irti Huumeista ry:n vapaaehtoiset antavat tukea valtakunnallisesti läheisille ja huumeita käyttäville

Irti Huumeista ry tarjoaa valtakunnallisia tukipalveluita huumeita käyttävien läheisille, toipuville ja huumeita käyttäville. Yhdistyksen ovat perustaneet vuonna 1984 huumeita käyttävien nuorten vanhemmat. Toiminnan tarkoituksena on vähentää ja ehkäistä huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Irti Huumeista ry mm. tukee vanhempia kasvatustyössä ja ehkäisee huumehaittojen kasvua. Yhdistys tarjoaa tukea ja tietoa sitä tarvitseville. Yhdistys toimii, jotta lapset ja nuoret eivät aloita huumeiden käyttöä. Yhdistys toimii, jotta yksikään läheinen ei jää yksin tuskan ja ahdistuksen kanssa. Yhdistys haluaa osallistua huumekuolemien vähentämiseen ja vähentää niihin liittyvää surua ja murhetta. Yhdistys toimii myös huumeita käyttävien elämänlaadun edistämiseksi.

Irti Huumeista ry:llä toimii yli 100 vapaaehtoista eri puolilla Suomea erilaisissa tehtävissä. Vapaaehtoiset toimivat muun muassa Irti Huumeista -puhelimessa puhelinpäivystäjinä, Irti Huumeista -chatissa chat-vastaajina, läheisten vertaistukiryhmien ohjaajina (lähi- ja etäryhmät), tukihenkilöinä sekä läheisille että huumeita käyttäville, yhdistyksen toiminnan esittelijöinä tai ehkäisevän huumetyön parissa. Vapaaehtoistoimintaa voi tehdä hyvin joustavasti ja vapaaehtoisen oma elämäntilanne huomioiden.

Vapaaehtoistoimintaan hakeudutaan haastattelun kautta, ja kaikki vapaaehtoiset koulutetaan tehtäviinsä. Ensimmäinen koulutus on kirjallinen verkkoperuskoulutus, joka on mahdollista käydä heti haastattelun jälkeen. Erityistaitoja tai -osaamista ei vaadita, vapaaehtoistoiminnan muotojen koulutukset antavat valmiudet toimia yhdistyksen vapaaehtoistehtävissä. Irti Huumeista ry:n vapaaehtoisille on koulutusten lisäksi tarjolla mahdollisuus osallistua erilaisiin seminaareihin, joiden avulla saa uusia välineitä toimia vapaaehtoisena. Vapaaehtoisille kuuluu myös työnohjaukselliset keskustelut. Irti Huumeista ry:llä sote-alan sekä viestinnän ammattilaiset tukevat vapaaehtoisia heidän toiminnassaan.

Irti Huumeista ry:n vapaaehtoisilleen syksyllä 2021 teettämässä osallisuuskyselyssä (N=31) 94% vastanneista vastasi, että osallistuminen Irti Huumeista ry:n toimintaan on lisännyt omaa merkityksellisyyden kokemusta ja 90% oli saanut myönteistä palautetta vapaaehtoistoiminnassa kohtaamiltaan ihmisiltä. 81% vastaajista oli saanut uusia ihmissuhteita vapaaehtoistoiminnan kautta. 77% kokee voivansa vapaaehtoistoiminnallaan vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, ja 87% kokee voivansa vaikuttaa vapaaehtoistoimintaan liittyviin asioihin. 100% vastaajista kokee saavansa tukea vapaaehtoistoimintaansa liittyvissä asioissa.

”Tämä on hienoa, arvokasta toimintaa!”

”Koen itseni tärkeäksi, kiitos kun saan olla mukana tässä toiminnassa.”

”Kiitos, että saan olla mukana.”

”Vapaaehtoistyö tärkeän asian parissa on antanut itselleni vaikeiden aikojen jälkeen uuden elämän, merkityksen elämälle.”

Jos kiinnostuit toiminnasta, ota rohkeasti yhteyttä haastattelun sopimiseksi:

vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Janita Maijanen

[email protected]

Jos olet kiinnostunut erityisesti läheisryhmien ohjaamisesta, voit olla suoraan yhteydessä:

läheistyön koordinaattori Petra Müller

[email protected]

 

https://irtihuumeista.fi/

Janita Maijanen, Irti Huumeista ry

Suomen Kipu ry:n vapaaehtoiset ovat monessa mukana experience image
22.3.2022

Suomen Kipu ry:n vapaaehtoiset ovat monessa mukana

Suomen Kipu ry on kroonisen kivun kanssa elävien ihmisten, heidän läheistensä ja kaikkien kipuasioista kiinnostuneiden etu- ja yhteistyöjärjestö. Yhdistyksen tavoitteena on tarjota tietoa ja tukea kaikille, joita kipu koskettaa. Sen toimintaan ovat tervetulleita kaikenikäiset ja -kuntoiset ihmiset diagnoosista tai diagnoosittomuudesta riippumatta.

Tänä syksynä 30-vuotisjuhlaansa viettävä yhdistys on alusta saakka tarjonnut vertaistukea kipua sairastaville ja heidän läheisilleen monin eri tavoin. Tällä hetkellä Suomen Kipu ry:llä on yli 30 paikallista vertaistukiryhmää, kaksi etäyhteyksien välityksellä kokoontuvaa vertaistukiryhmää, Kipuluuri-vertaistukipuhelin, chat sekä kokemusten jakamisen mahdollistava iso Facebook-ryhmä. Yhdistyksen tarjoaman vertaistuen rinnalle on viime vuosina noussut verkkotoimintaa, joka tarkoittaa esimerkiksi kipua sairastaville, läheisille ja ammattilaisille suunnattuja webinaareja, teemailtoja ja koulutuksia.

Vaikka Suomen Kipu ry on vuosien kuluessa kasvanut ja työllistää tällä hetkellä useita palkattuja työntekijöitä, olisi järjestö vain varjo nykyisestä ilman sen perustoiminnan mahdollistavia vapaaehtoisia. Yhdistyksen vapaaehtoiset pääsevätkin mukaan tukemaan kipua sairastavia omien mielenkiinnon kohteidensa ja taitojensa mukaan. Mukaan voi lähteä itselleen sopivaksi ajaksi: osa vapaaehtoisista kirjoittaa lehtijutun tai osallistuu yksittäisen tapahtuman järjestämiseen, osa puolestaan on toiminut vapaaehtoisena pitkälti toistakymmentä vuotta. Suomen Kivussa on monenlaisia vapaaehtoistehtäviä vertaistukiryhmän ohjaajasta chat-päivystäjään ja kokemustoimijasta lehtijuttujen kirjoittajaan. Vapaaehtoiset asuvat eri puolilla Suomea, mutta yhdistyksen verkossa järjestämät viikoittaiset vapaaehtoisten kahvit sekä vuosittaiset kasvotusten toteutettavat koulutuspäivät mahdollistavat yhteisöllisyyden kokemisen myös kauempana toimivien vapaaehtoisten kesken.

Viime syksynä Suomen Kipu ry:n vapaaehtoisilta kysyttiin, mitä he kokevat saavansa vapaaehtoisuudesta. He vastasivat muun muassa näin:

”Saan itse enemmän, kuin annan. Yhteisöllisyyttä, ystäviä, yhdessä tekemistä, vertaistukea.”

”Kokemuksen yhteisöllisyydestä, vinkkejä myös omaan elämään. Laajempaa kuvaa elämästä kuin omat kokemukseni. Iloa siitä, että olen hyödyllinen muille.”

”Olla taas osa yhteiskuntaa ja etenkin näyttää, että vaikeista asioista huolimatta pärjää.”

Tule vapaaehtoiseksi!

Etsimme toimintaamme lisää vapaaehtoisia ympäri vuoden. Voit tulla mukaan sellaisiin tehtäviin, jotka sinua eniten kiinnostavat – tarkoitti se sitten vertaistukiryhmän ohjaamista, chat-päivystystä, juttujen kirjoittamista jäsenlehteemme tai vapaaehtoisuutta yhdistyksemme verkkotoiminnassa. Kaikki uudet vapaaehtoisemme koulutetaan ennen tehtävien aloittamista, ja sen jälkeen tarjolla on tukea niin viikoittaisilla vapaaehtoisten kahveilla kuin säännöllisesti järjestettävissä täydennyskoulutuksissakin.

Ole rohkeasti yhteydessä, niin keskustellaan tarkemmin siitä, missä ja miten sinä voisit olla mukana:

Järjestökoordinaattori Katja Pääkkönen

p. 045 129 0707 / [email protected]

Katja Pääkkönen, Suomen Kipu ry

Verkon vapaaehtoistoiminnasta vastavuoroista iloa experience image
23.2.2022

Verkon vapaaehtoistoiminnasta vastavuoroista iloa

Yhdessä Selviytymisen Tuki YSTI ry toimii Tampereella Hervannan monikulttuurisessa ympäristössä ja auttaa monin tavoin lapsia, nuoria, aikuisia ja ikäihmisiä. Yhdistyksen kolmesta yksiköstä Verkko auttaa ja tukee vapaaehtoisvoimin hervantalaisia ikääntyneitä ja vammaisia henkilöitä. Käytössämme on kertaluonteisen avun malli, eli vapaaehtoinen sitoutuu yhteen keikkaan kerrallaan ja asiakkaan luona käyvät vapaaehtoiset vaihtuvat.

Verkossa on tätä kirjoitettaessa mukana 83 vapaaehtoista, joista vanhin on 88 ja nuorin 21-vuotias. Vapaaehtoiset käyvät asiakkaiden kanssa esimerkiksi juttelemassa, ulkoilemassa, kaupassa, lääkärissä ja Verkon omassa, avoimessa asiakaskahvilassa. Vapaaehtoistoiminta mahdollistaa asiakkaan omannäköisen elämän, pääsyn kodin ulkopuolelle. Keikka tuo hyvän mielen ja sosiaalisen kontaktin molemmille.

Asiakas odotti Ainoa, mutta olinkin Aimo

Yksi pitkäaikaisimmista vapaaehtoisistamme on 84-vuotias Aimo Luumi.

”Olen ollut Verkossa mukana 21 vuotta. Vaimoni Sirkka tuli ensin vapaaehtoiseksi ja kehui aina, että täällä on niin mukavaa. Ajattelin, että tuotahan pitää kokeilla itsekin. Sillä tavalla minä takerruin Verkkoon.

Nyt, kun olen yksin, on hyvä, että on jotain tekemistä viikolla eikä tarvitse istua yksikseen kotona. Voi auttaa toisia eikä tunne itseään ihan hukkaputkeksi.

Monenlaista asiakasta olen nähnyt vuosien varrella ja matkaa vapaaehtoisesta asiakkaaksi.

Kaksi harvinaista, koko päivän keikkaa on jäänyt mieleen. Yhden mummon vein Kuloveden rantaan. En ollut koskaan häntä tavannut. Hän halusi käydä vielä kotimökillä ennen kuolemaansa. Aikasmoisen etsimisen jälkeen mökki löytyi. Siellä oli hänen veljensä vaimoineen. Koko kaunis kesäpäivä siellä meni. Kuuntelin sivusta heidän keskustelujaan. Hänellä oli happipullo mukana ja minua jännitti, riittääkö happi koko päiväksi. Kyllä se riitti.

Hautausmaalla juotiin yhden asiakkaan kanssa kahvit hänen veljensä sankarihaudalla. Asiakas oli liikkeellä pyörätuolilla.

Uusille sanoisin, että ei muuta kuin hommiin vaan. Älä hätkähdä, kun avaat asiakkaan oven. Kerran minut torjuttiin, kun asiakas oli kuullut puhelimessa, että olin Aino, mutta olinkin Aimo.

Tavoitteenani on saada 200 asiakasta täyteen, nyt olen kohdannut 183. Olen kirjannut kaikki keikat vihkoon, jonka sain aikoinaan Verkon perustajalta Vadénin Tuijalta. Jätän sen Verkolle sitten perinnöksi."

Korona tuonut mukaan maskinjaon, puhelinkaverit ja puolesta-asioinnin

Pahimpina pandemia-aikoina koronakriisin alkaessa vapaaehtoiset olivat asiakkaiden puhelinkavereina ja kävivät heidän puolestaan asioilla kaupassa ja apteekissa. Syksystä 2020 alkaen Verkon vapaaehtoiset ovat huolehtineet Tampereen kaupungin Hervannan maskinjakopisteestä, välillä yhteistyössä kaupungin ja välillä SPR:n työntekijöiden kanssa. Nyt käytännön maskinjako on kokonaan Verkon harteilla työllistäen 8 vapaaehtoista 2 päivänä viikossa. Ilmaisia maskeja noudetaan Hervannasta edelleen 7000‒8000 kappaletta per päivä.

Toimintaa myös aikuisille, lapsille ja nuorille

YSTI ry:n muita yksiköitä ovat Tapaamispaikka Täky, joka tarjoaa aikuisille sitoutumatonta, ilmaista ja päihteetöntä vapaa-ajantoimintaa sekä Toimela, matalan kynnyksen maksuton vapaa-ajanviettopaikka 7‒15-vuotiaille.

Verkon vapaaehtoistoiminnasta raportoi Tanja Juvani, Verkon yhteisökoordinaattori

Kiinnostuitko? Hae mukaan toimintaan: https://vapaaehtoistyo.fi/fi/task/df02c0c447e80b7dbb06b7018855d4f46f3e16d7

https://www.yst.net/verkko

https://www.facebook.com/ysti.verkko

Tanja Juvani, YSTI ry

Vapaa! – Fri! -hanke selvittää: Mitä sinulle kuuluu vapaaehtoistoiminnan kenttä?  experience image
6.2.2022

Vapaa! – Fri! -hanke selvittää: Mitä sinulle kuuluu vapaaehtoistoiminnan kenttä?

Vapaaehtoistoiminnan asemaa edistetään nyt oikeusministeriön johdolla

Oikeusministeriössä on käynnissä hanke vapaaehtoistoiminnan aseman edistämiseksi ikääntyvässä yhteiskunnassa. Vapaa!-Fri! –hanke on yksi sosiaali- ja terveysministeriön koordinoiman kansallisen ikäohjelman 2030 vaikuttavuustavoitteista. Hankkeen koordinaatiovastuu sopii mitä luontevimmin oikeusministeriölle, jota myös ”demokratian ministeriöksi” kutsutaan.  Onhan vapaaehtoistoiminta keskeinen tekemisen demokratian muoto. Vapaaehtoistoimintaa koskevien asioiden koordinaatiovastuu valtioneuvostossa on myös nimenomaisesti osoitettu oikeusministeriölle.

Hankkeen käynnistämisen taustalla vaikuttavat havainnot ikääntyvän yhteiskunnan mukanaan tuomista haasteista. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntymisessä ei ole kyse vain iäkkäiden määrän kasvusta vaan koko väestön ikärakenteen muutoksesta. Muutos on seuraavien vuosikymmenten aikana niin merkittävä, että se vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja kaikkiin toimijoihin. Siitä aiheutuu hyvinvointiyhteiskunnalle sellaisia haasteita, jotka edellyttävät määrätietoista varautumista ja mukautumista nykyistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Vapaaehtoistoiminnasta (sekä avunsaajan että avunantajan roolissa) löytyy monia eri toimintoja, jotka voivat edesauttaa ihmisen hyvinvointia, parantaa elämänlaatua ja vähentää yksinäisyyttä. Hyöty tulee muun muassa yhteisöllisestä toiminnasta, sosiaalisista suhteista, päivärytmistä ja kokemuksesta olla tarpeellinen.

Hankkeessa selvitetään vapaaehtoistoiminnan tietopohjaa ja kehitetään ratkaisuja

Vapaa!-Fri! –hankkeen keskeisenä tehtävänä on selvittää vapaaehtoistoiminnan tietopohjaa ja kehittää ratkaisuja, joilla motivoidaan ja rohkaistaan ihmisiä osallistumaan vapaaehtoistoimintaan ja sitoutetaan heitä mukaan toimintaan. Hankkeessa lisätään ymmärrystä vapaaehtoistoiminnasta ja sen merkityksestä sekä edistetään eri taustoista tulevien yhdenvertaisia edellytyksiä vaikuttaa vapaaehtoistoiminnan kautta lähiympäristöönsä ja palveluihin. Hankkeessa edistetään myös vapaaehtoistoimintaa tukevien rakenteiden luomista eri toimijoiden yhteistyön parantamiseksi ja vahvistetaan tähän liittyvää kuntien ja järjestöjen yhteistyön mahdollisuuksia.

Kentän ääni viitoitti suunnan hankkeen toimenpiteille

Hanke lähti keväällä käyntiin 60 sidosryhmän edustajan haastattelulla. Sidosryhmiltä kysyttiin heidän havaintojaan vapaaehtoistoimintaan haastavista seikoista ja parhaista käytännöistä edistää vapaaehtoistoiminnan asemaa. Esiin tulleita havaintoja on jatkoselvitetty sidosryhmäkeskusteluiden ja työpajojen avulla. Sidosryhmien arvokkaiden kokemusten ja havaintojen avulla hankkeen konkreettiset toimenpiteet saivat tarkemmat sisällöt.

Yksi tärkeä esiin noussut havainto on se, että haasteet vapaaehtoistoimintaan osallistumiseksi ovat osittain erilaiset eri väestöryhmien kohdalla. Esimerkiksi ikääntyneiden, nuorten, työttömien, maahan muuttaneiden ja vammaisten mahdollisuudet ja esteet päästä mukaan toimintaan ja sitoutua siihen erosivat toisistaan.

Vapaaehtoistoiminnan kentällä on käynnissä murros

Toinen keskeinen hankkeessa noussut havainto liittyy vapaaehtoistoiminnan kentällä käynnissä olevaan murrokseen.  Yksi keskeinen tekijä on väestö- ja ikärakenteen muuttuminen. Väestön ikääntyminen näyttäytyy vapaaehtoistoiminnan kentällä mm. aktiivisten vapaaehtoisten ikääntymisenä ja monen perinteisen yhdistystoiminnan lakkaamisen uhkana. Myös väestön monimuotoistuminen vaikuttaa kentän murokseen. Vapaaehtoiset tulevat aikaisempaa enemmän mukaan toimintaan erilaisista taustoista, ja tämä edellyttää uudenlaista ymmärrystä ja lähestymistapaa vapaaehtoisotoimintaan niin järjestökentällä, viranomaisten keskuudessa sekä uusien vapaaehtoistoisten keskuudessa. Järjestökentän ammattimaistuminen, neljännen sektorin syntyminen ja ihmisten ajankäytön muutokset vaikuttavat myös omalta osaltaan vapaaehtoistoiminnan kentän toimintaan ja siihen, minkälaisista tehtävistä vapaaehtoiset ovat kiinnostuneita. Koronapandemia on puolestaan tuonut mukanaan valtavan digiloikan ja riskiryhmien jättäytymisen pois vapaaehtoistoiminnasta. Kaupungistuminen taas haastaa vapaaehtoistoimintaa erityisesti maaseudulla, kun potentiaaliset vapaaehtoiset keskittyvät maaseutukuntien sijasta suurimpiin keskuksiin.  Erilaiset toimintaympäristön muutokset kohdistavat erilasia uudistumistarpeita vapaaehtoistoimijoihin, ja moni järjestö onkin jo lähtenyt miettimään uusiksi oman toimintansa rakenteita ja uudistamaan toimintansa sisältöjä.

Haasteet kohdistuvat eri yhteiskunnan rakenteisiin

Koko vapaaehtoistoiminnan kenttää koskevan murroksen lisäksi hankkeessa on noussut esiin erilaisia konkreettisia tekijöitä, jotka haastavat vapaaehtoisten toimintamahdollisuuksia.  Haasteet voidaan jaotella kolmeen eri kategoriaan sen perusteella, mihin eri yhteiskunnan rakenteeseen ne kohdistuvat. Ns. valtakunnallisiin rakenteisiin liittyvät haasteet pitävät sisällään mm. lainsäädännössä havaitut puutteet ja vapaaehtoistoimintaa koskevan viranomaistiedon saatavuuden.

Alue- ja paikallistason rakenteita koskevat havainnot linkittyvät puolestaan mm. kuntien ja alueellisten verkostoyhdistysten roolin vapaaehtoistoiminnan kentän mahdollistajina, sekä uusien hyvinvointialueiden toimintaan liittyviin kysymyksiin. Organisaation sisäisten rakenteiden osalta taas korostui johtamisen ja koordinaation merkitys, joka on edellytys pitkäjänteisen vapaaehtoistoiminnan jatkuvuudelle.

Tehtyjen löydösten perusteella hankkeessa on ryhdytty selvittämään tarkemmin eri haasteiden juurisyitä ja mahdollisia ratkaisuja haasteisiin vastaamiseksi. Hankkeessa on lisäksi käynnistetty hankkeen kuntapilotit, joissa edistetään paikallistasolla kunnan ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä tukevien rakenteiden ja mallien tunnistamista ja levittämistä. Kuntapilottien yhteydessä toteutetaan selvitys kuntien ja alueellisten verkostoyhdistysten roolista vapaaehtoistoiminnan mahdollistajana. Myös selvitystyö on parhaillaan käynnissä.

Hankkeessa tehdyistä havainnoista, sidosryhmien haastatteluista sekä hankkeessa käynnistetyistä toimenpiteistä löytyy tarkempaa tietoa hankkeen hankesivuilta: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM011:00/2021

 

Sini Lahdenperä

Hankepäällikkö, Vapaa!-Fri! -hanke

Sini Lahdenperä, Oikeusministeriö

LibreOfficen voima on maailmanlaajuinen vapaaehtoisten yhteisö experience image
1.2.2022

LibreOfficen voima on maailmanlaajuinen vapaaehtoisten yhteisö

LibreOffice on maailman suosituin vapaan koodin toimisto-ohjelmisto. Sillä arvioidaan olevan jo 200 miljoonaa käyttäjää. Sen kuuluisin kilpailija on suljetun koodin Microsoft Office. LibreOffice on käytössä esimerkiksi kaikissa Suomen lukioissa digitaalisen ylioppilastutkinnon myötä. Se on otettu monessa maassa ministeröiden ja virastojen käyttöön minkä lisäksi se on monen yksityisen yrityksen valinta.

LibreOfficen voima on maailmanlaajuinen vapaaehtoisten yhteisö, joka osallistuu ohjelmiston kehittämiseen ja ylläpitämiseen.

Vaikka mukaan lähtevällä vapaaehtoisella ei olisi taitoja ohjelmistoon kuuluvista eri osioista, homman voi hyvin aloittaa. Ei tietysti haittaa, jos osallistujalla on omia kokemuksia LibreOfficen tekstinkäsittelystä, taulukkolaskennasta, kaavioiden ja piirustusten luomisesta tai esitelmien teosta ja tietokannoista. Osallistumisen edellytyksenä on englannin kielen taito.

Vapaaehtoistyö.fi-palvelun ansiosta toiminta Suomessa on vilkastunut. Houkuttavinta LibreOffice-työssä on ollut mahdollisuus oppia uusia taitoja huipputekijöiden seurassa. Hyvin monelle sopii myös se, että kaikki työ tehdään etänä. Silti aina saa opastusta ja jokaista autetaan asettamaan tavoitteensa oman aikataulunsa mukaan.

Palvelun kautta voi ilmoittautua viiteen erilaiseen toimenkuvaan (otsikot toimivat linkkeinä tehtäviin):

Ohjelmointi

LibreOffice on toteutettu pääosin C++-kielellä. Vapaaehtoiset ohjataan ensin pystyttämään kehitysympäristö ja suorittamaan helppoja tehtäviä. Tehtävien vaikeusaste kasvaa vähitellen ja uusia aiheita käydään läpi. Ohjattujen tehtävien jälkeen on mahdollista tarttua mihin hyvänsä ratkaisemattomaan ongelmaan tai puuttuvaan ominaisuuteen.

Ohjattujen tehtävien edistyneimmällä tasolla voi toteuttaa vaikkapa esitelmien muokkaamisen niiden ollessa käynnissä, parantaa ohjatun tietokantakyselyn toimintaa tai laittaa sivunvaihdot näyttämään hyödyllisiä tietoja.

Muotoilu

Muotoilijoita tarvitaan keksimään parannuksia ohjelmiston toimintoihin. Muotoilu ei ole aina visuaalista, vaan liittyy myös yleisemmin siihen kuinka käyttäjä tekee asioita ohjelmistossa. LibreOfficen käyttäjät ovat varsin aktiivisia jakamaan ideoitaan ja muotoilijat jatkojalostavat niitä.

Tehtävänä voi olla esimerkiksi aloitusruudun pikkukuvien suodatustavan suunnittelu.

Laadunvarmistus

Laadunvarmistajat nopeuttavat kehitystyötä analysoimalla ohjelmakoodin ongelmia eli bugeja. Ideoimisen lisäksi LibreOfficen käyttäjät ovat ahkeria raportoimaan bugeja. Jokainen raportti käydään läpi ja vahvistetaan. Ohjelmoinnista ei tarvitse ymmärtää mitään. Yksinkertaisimmillaan pitää vain todeta, että jokin asia todella on pielessä.

Erään edistyneen tekniikan avulla kuka tahansa voi selvittää bugin alkusyyn ja tiedottaa löydöksestään. Ilman tätä tekniikkaa jokaisen bugin tutkimusvaiheeseen tuhraantuisi ohjelmoijilta ennalta-arvaamaton määrä aikaa.

Ohjeiden kirjoittaminen

LibreOfficen ohjeita on monessa muodossa: neuvovia oppaita satoine sivuineen, minimalistisia yhteenvetoja ominaisuuksista sekä wikiartikkeleita. Opaskirjojen toimittamisessa myös oikoluku on arvokasta apua.

Opaskirjoja oikoluetaan ja toimitetaan luku kerrallaan. Kun LibreOfficesta ilmestyy uusi versio, käydään läpi uudet ja muuttuneet ominaisuudet ja muokataan opastekstejä.

Suomentaminen

LibreOfficen suomentaminen on mainio tapa auttaa LibreOfficen suomenkielisiä käyttäjiä. Toisaalta LibreOfficen tapaisen laajalti käytetyn ohjelmiston suomentaminen on myös tapa vaalia suomea tietotekniikan kielenä.

Suomennettavana ovat käyttöliittymän tekstit sekä ohjeet. Käyttöliittymän teksteihin kuuluvat paitsi erilaiset valikot ja painikkeet, myös kaikki virheilmoitukset ja vihjetekstit. Vielä enemmän tekstiä on LibreOfficen ohjeissa, joista onkin tällä hetkellä suomennettu vain noin puolet. Suomentaminen vaatii englannin ja suomen osaamisen lisäksi hieman laadunvarmistajan asennetta: kiinnostusta tarkistaa asioita ja vaalia laatua.

Ilmari Lauhakangas, LibreOffice

HELMI ry:n tukihenkilöt tarjoavat mielenterveystoipujille turvaa, rohkaisua ja kuuntelevan korvan experience image
26.1.2022

HELMI ry:n tukihenkilöt tarjoavat mielenterveystoipujille turvaa, rohkaisua ja kuuntelevan korvan

Mielenterveysyhdistys HELMI ry on matalan kynnyksen toimintayhteisö mielenterveystoipujille ja mielenterveystoipujien etujärjestö. Yhdistys on vaalinut osallisuutta, tasavertaisuutta ja yhteisöllisyyttä jo vuodesta 1983 lähtien. Monipuolinen toimintamme antaa päiviin rakennetta ja mielekästä sisältöä sekä vahvistaa arjenhallinnan valmiuksia. Sosiaaliset kontaktit, kuulluksi tuleminen ja onnistumisen kokemukset kannustavat mielenterveystoipujia luomaan omannäköistään elämää.

HELMI ry:n tukihenkilötoiminta yhdistää tukea kaipaavan mielenterveystoipujan ja vapaaehtoisen tukihenkilön. Tukihenkilötoiminnan tavoitteena on auttaa ihmisiä, jotka kokevat yksinäisyyttä, joiden omat lähiverkostot ovat puutteelliset ja jotka kaipaavat pidempiaikaista tukea. Toimintaa järjestetään pääkaupunkiseudun alueella.

Tukihenkilöksi haluavalla ei tarvitse olla erityisiä tietoja, taitoja tai aiempaa kokemusta vapaaehtoistyöstä tai mielenterveyden teemoista. Tärkeintä on toimia tuettavalle luotettavana rinnallakulkijana, joka on läsnä, kuuntelee ja rohkaisee. Haastattelemme kaikki tukihenkilöksi haluavat ja perehdytämme heidät tehtävään. Tukihenkilöt sitoutuvat vaitiolovelvollisuuteen, luottamuksellisuuteen sekä HELMI ry:n arvoihin.

”Hei, mä olen täällä, ei hätää”

Tukihenkilösuhde rakentuu tuettavan lähtökohdista ja tarpeista sekä vapaaehtoisen omista lähtökohdista ja resursseista. Tuen muotoja ovat esimerkiksi kuunteleminen, keskusteleminen ja yhdessä harrastaminen, käytännön asioissa opastaminen ja muu arkinen tekeminen. HELMI ry tukee tukipareja myös rahallisesti, mikäli tukipari haluaa käydä yhdessä esimerkiksi elokuvissa, liikkumassa tai kahvilla. Tukihenkilösopimus tehdään yhdeksi vuodeksi ja tukiparit tapaavat noin kaksi kertaa kuukaudessa.

Voit tutustua yhden tukiparin kokemuksiin tästä videosta: https://youtu.be/G0z3xogAzMU

Lähde mukaan tukemaan toista

Haemme uusia tukihenkilöitä mukaan toimintaan ympäri vuoden. Tukihenkilönä pääset tutustumaan uuteen ihmiseen ja tarjoamaan tuettavalle merkityksellistä ja ainutkertaista tukea sekä saat itse antoisia kokemuksia ja rutkasti hyvää mieltä. Tarjoamme tukihenkilöille koulutusta, työnohjausta ja virkistystoimintaa.

Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää:

Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Noora Kiiski

puh. 044 7774998 /

[email protected]

Noora Kiiski, HELMI ry

Vapaaehtoistyö.fi:n avulla näkyvyyttä ja uusia vapaaehtoisia vapaaehtoistoimintaan experience image
19.1.2022

Vapaaehtoistyö.fi:n avulla näkyvyyttä ja uusia vapaaehtoisia vapaaehtoistoimintaan

Syksyllä 2021 kysyimme Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelun tehtäväntarjoajilta, miten he ovat hyötyneet palvelun käytöstä. Useissa vastauksissa tuotiin esiin se, että palvelun kautta on saatu uusia vapaaehtoisia vapaaehtoistoimintaan:

”Olemme saaneet mukaan toimintaan paljon uusia vapaaehtoisia palvelun myötä.”

”Vapaaehtoistyo.fi on etenkin tänä syksynä ollut hyvä väylä löytää vapaaehtoisia. Olemme saaneet kolmeen eri tehtävään useita vapaaehtoisia. Yksi tehtävistä kohdistui jouluaattoon. Tuntui lähes mahdottomalta ajatukselta löytää vapaaehtoinen, mutta niin vain löysimme.”

Julkaisemalla vapaaehtoistehtävän Vapaaehtoistyö.fi-palvelussa on todellakin mahdollista löytää uusia vapaaehtoisia, jopa jouluaatoksi! Palvelun kävijämäärät ovat koko ajan kasvussa ja vuonna 2021 sivuilla vieraili keskimäärin 670 ihmistä päivässä. Moni kirjoittaa hakukoneeseen sanan ”vapaaehtoistyö” ja päätyy Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalveluun etsimään itseä kiinnostavaa tehtävää. Useampi tehtäväntarjoaja toikin esiin, että palvelun kautta voi tavoittaa kohderyhmää, jota ei muuten tavoittaisi:

”- - tavoitimme kohderyhmää, jota emme normaalisti omien kanaviemme kautta tavoita.”

”Olemme tavoittaneet vapaaehtoisia, jotka eivät ole seuranneet somekanaviamme.”

”Olen saanut palvelun kautta toimintaan mukaan uusia vapaaehtoisia, jotka eivät välttämättä muuten olisi osanneet ottaa minuun yhteyttä.”

”Mahdollisuus tavoittaa uusia potentiaalisia kiinnostuneita, jotka eivät ehkä vielä tunne organisaatiotamme.”

Moni vastaaja kertoi saaneensa palvelun kautta toimintaan mukaan nuoria vapaaehtoisia. Tämä ei ole ihme – liikkuvathan nuoret verkossa erityisen ketterästi! Kuitenkin Vapaaehtoistyö.fi-palvelua käyttää ja tehtäviin hakee eri ikäisiä:

”Uusia vapaaehtoisia on tullut, erityisesti näkyy nuorten aikuisten ja juuri eläkkeelle jääneiden osuus tätä kautta ilmoittautuneissa.”

”Olen ilmoittanut lähimmäispalvelutehtäviä ja löytänyt uusia vapaaehtoisia, erityisesti nuoria ihmisiä.”

Vapaaehtostyö.fi-verkkopalvelu myös helpottaa vapaaehtoistoimintaa organisoivan työtä sujuvoittamalla vapaaehtoisten rekrytointia:

”Vapaaehtoistyö.fi -sivusto helpottaa vapaaehtoistehtävien ilmoittamista ja sitä kautta uudet vapaaehtoiset pääsevät helposti ja heti ilmoittautumaan haluamaansa tehtävään.”

”Vapaaehtoisia ohjautuu toimintaan helposti, jolloin ei tarvitse panostaa heidän rekrytoimiseensa samalla tavalla kuin aiemmin.”

”Ilmoituksien laatiminen on helppoa ja sitä pystyy jakamaan esim. someen helposti.”

Vaikka verkkopalvelussa vapaaehtoistehtävän näkee iso joukko ihmisiä, kannattaa rekrytointia kuitenkin tehostaa jakamalla julkaistu tehtävä mahdollisimman moneen muuhun kanavaan, kuten eri somekanaviin ja organisaation verkkosivuille. Mitä useammassa kanavassa vapaaehtoistehtävästä kertoo, sitä todennäköisemmin potentiaaliset vapaaehtoiset löytävät sen.

Kaiken kaikkiaan Vapaaehtoistyö.fi mahdollistaa valtakunnallisena verkkopalveluna sen, että vapaaehtoistehtävät saavat laajan näkyvyyden ja niihin voi ilmoittautua mistä päin Suomea tahansa. Tämä hyöty nousi esille myös tehtäväntarjoajien vastauksissa:

”Tehtävät saa tiedoksi laajemmalle porukalle”

”Olemme löytäneet uusia vapaaehtoisia palvelun kautta usealla eri paikkakunnalla.”

”Ihmiset eri puolilla toiminta-aluettamme on löytänyt paremmin koulutustilaisuutemme palvelun avulla”

”Koska olemme valtakunnallinen järjestö, joilla on vähän valtakunnallista toimintaa, sivusto antaa nettinäkyvyyttä laajemminkin.”

Markkinoimme Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelua vuosittaisten radiokampanjoiden, mediajulkaisujen ja someviestinnän avulla. Tehdään Vapaaehtoistyö.fi-palvelusta yhdessä kaikille tuttu vapaaehtoistehtävien sivusto. Lämpimästi tervetuloa ilmoittamaan ja löytämään mielenkiintoisia vapaaehtoistehtäviä!

Vapaaehtoistyö.fi

Uusia näkökulmia globaaleihin teemoihin Taksvärkin kouluvierailijana   experience image
6.12.2021

Uusia näkökulmia globaaleihin teemoihin Taksvärkin kouluvierailijana

Etsitkö vapaaehtoistyötä, joka luo toivoa maailman tulevaisuutta kohtaan, osallistaa nuoria ja antaa heille työkaluja toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta aktiivisina maailmankansalaisina?  

Taksvärkki ry hakee vapaaehtoisia globaalikasvatuksen kouluttajia tekemään kouluvierailuja peruskoulun yläluokilla, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Kouluttajat vetävät oppilaille lapsen oikeuksia ja vaikuttamista käsitteleviä työpajoja ja kertovat Taksvärkin työstä sekä kuluvan lukuvuoden kampanjasta. Lue yhden vapaaehtoisen, Elinan, kokemuksista ja hae mukaan! 

Koulutus: perusasioista itseä kiinnostaviin aiheisiin 

Elina, 27, lähti mukaan kouluvierailutoimintaan, koska hän etsi tapaa toteuttaa tärkeäksi kokemaansa yhteiskunnallista vaikuttamista omassa elämässään. Taksvärkille vapaaehtoiseksi hakeminen oli helppoa, ja Elinasta tuli globaalikasvatuksen kouluvierailija. 

Taksvärkillä vapaaehtoisia kouluttavat tehtäviinsä globaalikasvatuksen asiantuntijat.  Koulutuksessa lähdettiin liikkeelle perusasioista: ei haitannut, vaikka esimerkiksi sana ”globaalikasvatus” ei ollut entuudestaan tuttu. 

Sittemmin Elina on osallistunut myös illan mittaisiin jatkokoulutuksiin. Niissä saa lisätietoa itseä kiinnostavista aihepiireistä. Koulutuksissa osallistujat pääsevät myös keskustelemaan ja kokeilemaan työpajojen harjoituksia. Lisäksi vapaaehtoisten käytössä ovat hyvät materiaalit itsenäiseen perehtymiseen. Elina kuvaa koulutuksia ”yhdessä ihmettelyksi”. Hänestä on hienoa saada keskustella samanhenkisten ihmisten kanssa kaikille tärkeistä aiheista.  

Monipuoliset teemat kiinnostavat 

Taksvärkki tarjoaa kouluille seitsemää erilaista työpajaa, joissa käsitellään muun muassa nuortennäköistä vaikuttamista, lapsen oikeuksia, kriittistä mediakasvatusta ja vammaisten nuorten syrjintään puuttumista. Työpajoissa käytetään monipuolisia, osallistavia työtapoja. 

Kun Elinan pitäisi valita suosikkiteema tai -työpaja, iskee valinnanvaikeus. Mieleen tulee Vaikuta!-työpajojen kokonaisuus, jonka järjestämiseen kuudesluokkalaisille hän osallistui viime keväänä. Vaikuta!-työpajaharjoitukset antavat välineitä nuortennäköiseen vaikuttamistyöhön ja kestävän kehityksen toimintatapojen harjoitteluun. Nuoret johdatetaan useamman työpajan mittaiseen prosessiin, jossa tartutaan yhdessä valittuun ongelmaan ja toimitaan siihen puuttumiseksi. Elinaa ilahdutti erityisesti se, että oppilaat saivat vapaasti valita haluamansa lähestymistavan teemaan. Hän kertoo yllättyneensä työpajojen vetämisessä siitä, miten rohkeasti nuoret lähtevät mukaan keskusteluun ja tehtäviin. 

Seuraavaksi Elina haluaisi saada enemmän kokemusta erityisesti Maailman äänet -oppaan tematiikasta. Opas kannustaa tutkimaan kriittisesti median välittämiä arvoja, asenteita ja tietoa esimerkiksi globaalista etelästä ja antaa nuorille työkaluja globaalien ilmiöiden käsittelyyn. Myös lukuvuoden 2021-2022 Taksvärkki-kampanja Mikä sua estää? tuntuu kiinnostavalta, ja Elina kertookin oppineensa myös itse paljon uutta vammaisten kohtaamasta syrjinnästä ja syrjintään puuttumisesta. 

Tietoja, taitoja ja ystäviä 

Elina kertoo oppineensa Taksvärkin koulutuksissa ja kouluvierailuilla uusia näkökulmia globaaliin oikeudenmukaisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja mediakuvastoon – siis hyvin monenlaisiin teemoihin, joista kaikki ovat Taksvärkin globaalikasvatuksen ytimessä. Elina huomauttaa, että koskaan ei ole valmis esiintyjänä tai ryhmänohjaajana. Jokaisessa työpajassa vastaan tulee jotain odottamatonta. Yllättävien tilanteiden kohtaaminen vahvistaa itsevarmuutta ja kehittää sekä omaa että työpajan osallistujien ajattelua. 

Kouluvierailutoiminta on myös hauska harrastus, jossa voi löytää ystäviä samanhenkisistä ihmisistä. Kouluvierailijoiden verkoston lisäksi vapaaehtoisen tukena on aluekoordinaattori, joka osallistuu esimerkiksi kouluvierailuiden varaamiseen ja suunnitteluun vapaaehtoisen toivomalla tavalla. Aluekoordinaattorilta ja globaalikasvatuksen suunnittelijoilta saa aina tarvittaessa apua itseä mietityttäviin kysymyksiin. 

Vaikutetaan yhdessä! 

Taksvärkillä vapaaehtoistoiminta on Elinan mukaan hyvin organisoitua ja mukana saa olla itselleen sopivalla panoksella. Muuttuvat elämäntilanteet ja voimavarat otetaan aina huomioon. Elina tekee vapaaehtoistyötä nyt toista vuotta, ja näkee omien sanojensa mukaan itsensä jatkamassa ”hamaan tulevaisuuteen”.  

Kun Elinalta kysyy, mikä Taksvärkin globaalikasvatuksen kouluvierailijana toimimisessa on parasta, vastausta ei tarvitse kauaa miettiä. ”Keskustelut ja täällä olevat ihmiset. Kaikki ovat ihania”, hän hymyilee. Lisäksi jatkuva uuden oppiminen motivoi Elinaa. 

Vapaaehtoistyö Taksvärkillä on juuri sitä, mitä Elina kaipasi elämäänsä: ”Kun tapaa muita ihmisiä, jotka pitävät samoja asioita tärkeinä kuin itse ja kokee vaikuttavansa positiivisesti maailmaan, se luo uskoa ja toivoa tulevaisuuteen.” 

Taksvärkki hakee vapaaehtoisia kouluvierailijoita pääkaupunkiseudulle sekä Oulun, Jyväskylän, Tampereen ja Turun alueille. Tule mukaan tukemaan nuorten aktiivista toimijuutta! Hae vapaaehtoiseksi tästä linkistä. 

Aino Hyppölä, Taksvärkki ry

Vapaaehtoistoiminnalla vaikutetaan omaan elämään ja ympäröivään yhteiskuntaan experience image
29.11.2021

Vapaaehtoistoiminnalla vaikutetaan omaan elämään ja ympäröivään yhteiskuntaan

Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelu toteutti kesällä 2021 laajan vapaaehtoistoiminnan kyselyn vapaaehtoisille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää vapaaehtoistoiminnan tuottamia hyvinvointivaikutuksia ja merkitystä vapaaehtoisen elämään. Vastauksista käy selkeästi ilmi, että vapaaehtoistoiminta edistää siihen osallistuvan hyvinvointia, osallisuutta ja merkityksellisyyden tunnetta.

Kyselyyn vastasi 1138 henkilöä, joista 96 % ilmoitti tekevänsä tai ainakin aiemmin tehneensä vapaaehtoistyötä. Säännöllistä, viikottain tai vähintään kuukausittain tapahtuvaa vapaaehtoistyötä vastaajista tekee 57,6 %.   

Taulukko 1. Kyselyyn vastasi yhteensä 1138 henkilöä, joista 57,6 % tekevät vapaaehtoistyötä säännöllisesti, joko viikottain tai vähintään kuukausittain. Vastaajista 75 % oli naisia ja 24 % miehiä. Kyselyyn vastattiin yhteensä 105 paikkakunnalta Suomessa sekä neljältä paikkakunnalta ulkomailla.

Vapaaehtoistoiminnassa voi oppia uutta ja saada uusia ystäviä

Vapaaehtoistoimintaa on monenlaista ja siinä voi oppia paljon. Nuorille vapaaehtoistoiminnasta saatavat uudet kokemukset ovat tärkeitä. Ne kasvattavat rohkeutta toimia erilaisissa tehtävissä ja tilanteissa, voivat tukea opintopolun valinnassa ja kertovat esimerkiksi kesätyönantajille nuoren aktiivisuudesta. Eläköityneille on puolestaan hyvin palkitsevaa hyödyntää työuran kautta kertynyttä osaamista vapaaehtoistoiminnassa ja kasvattaa sitä entisestään. Maahan muuttaneet oppivat vapaaehtoistoiminnassa paitsi tehtävään tarvittavia taitoja, myös suomen kieltä ja kansalaisyhteiskunnan toimintaperiaatteita.

Vapaaehtoistoiminnassa on mahdollista kehittää osaamistaan hyvinkin pitkälle ja saada käyttöön sellaisia puolia itsestään, jotka eivät työelämässä tai muilla elämänalueilla pääse esille. Silti vapaaehtoistoimintaan voi usein osallistua myös ilman erityistä osaamista. Monissa vapaaehtoistehtävissä riittää pelkkä halu tehdä hyvää.

Myös kyselyn tulokset osoittavat, että osallistumalla voi oppia uutta. Kyselyn kaikista vastaajista 69,4 % on oppinut vapaaehtoistoiminnassa uusia taitoja ja 72,4 % on voinut hyödyntää tai kehittää jo olemassa olevaa osaamista.

Vapaaehtoistoiminnassa tutustuu usein myös erilaisiin ihmisiin ja saa uusia ystäviä. Kyselyn vastaajista 71,8 % kertoi vapaaehtoistoiminnan lisänneen heidän sosiaalisia kontaktejaan. Yhteiset tavoitteet tuovat samanhenkisiä ihmisiä yhteen, ja toiminnan kautta pääsee kohtaamaan monenlaisia ihmisiä, myös sellaisia, joihin omassa arjessaan ei muutoin törmäisi. Usein vapaaehtoistoiminnan järjestäjät panostavat yhteisöllisyyteen tarjoamalla vapaaehtoisille esimerkiksi virkistystapahtumia. Vapaaehtoistoimintaan kuuluu myös hauskanpito!

Vapaaehtoistoiminta vähentää syrjäytymistä ja yksinäisyyttä sekä lisää osallisuutta

Vapaaehtoisuus auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja torjumaan syrjäytymistä. Kyselyn vastaajista 48,7 % ja säännöllisesti osallistuvista 49,5 % kertoi vapaaehtoistoiminnan vähentäneen heidän kokemaansa yksinäisyyttä. Nämä luvut ovat merkittäviä, sillä niissä oletetaan, että vastaaja on jossain vaiheessa elämäänsä kokenut itsensä yksinäiseksi. Yksinäisyyden kokemus vähentää elämän merkityksellisyyttä; syvimpiä merkityksellisyyden tunteita koetaan juuri silloin, kun tunnemme yhteyttä toisiin. Vapaaehtoisena voi havaita omien tekojen vaikutuksen toisiin ihmisiin – on kyseessä sitten liikuttava kohtaaminen tukihenkilönä toimivan vapaaehtoisen ja tuettavan välillä tai lasten riemu vapaaehtoisen mahdollistaessa heille harrastustoimintaa.

Vapaaehtoistoiminta koetaan tärkeänä osallistumisen ja vaikuttamisen keinona. Vastaajista 71,4 % koki, että he vaikuttavat itselleen tärkeisiin asioihin vapaaehtoistoiminnan avulla. Yli kolme neljästä vastaajasta, 75,7 %, kertoi heidän vapaaehtoistyöstään olevan hyötyä yhteiskunnalle.

Kansalaisyhteiskunta aktiivisine vapaaehtoisineen on herkkä huomaamaan hyvinvointiyhteiskunnan sokeita pisteitä. Hyvinvointivaltion palvelut saattavat ohittaa esimerkiksi erilaisten erityisryhmien tarpeet. Vapaaehtoinen voi tuoda äänen syrjäytetyille ja rohkaista tuomaan äänen itsekin esiin. Vapaaehtoisilla on tärkeä rooli myös monien ongelmien ennalta ehkäisyssä. Vapaaehtoisten ansiosta esimerkiksi lapsille ja nuorille pystytään tarjoamaan edullisia harrastuksia, mikä puolestaan ehkäisee syrjäytymistä.

Sosiaalisten kontaktien ohella myös merkityksellisyyden kokemus on keskeistä ihmisen hyvinvoinnille. Vapaaehtoistoiminnassa merkityksellisyyttä tuovat monet asiat: kiinnostavat sisällöt, oppiminen, mukavat ihmiset, elämykset ja toiminnalla aikaan saatu muutos. Vapaaehtoistoiminta ei aina tarjoa lepoa ja viihdettä, vaikka välillä tätäkin. Juuri ponnistelu, vaivannäkö ja itsensä haastaminen kuitenkin tekee vapaaehtoistoiminnasta palkitsevaa. Myös tehdyn työn arvostus on vapaaehtoisille tärkeä motivaatiotekijä.

Kaikista kyselyn vastaajista 71,7 % koki, että heidän vapaaehtoistyötään arvostetaan. Toiminnan tuottamaa merkityksellisyyden tunnetta vastaajista koki 75,2%, 70,6 % kertoi vapaaehtoisena toimimisen olleen heille hyödyllistä ja 74,8 % vastaajista sanoi vapaaehtoistoiminnan vaikuttaneen myönteisesti heidän elämäänsä.

Vapaaehtoistoiminnan kautta voi myös työllistyä. Toiminnassa kartutetut taidot, osaaminen ja kokemus, verkostojen luominen, aktiivinen osallistuminen ja uusien mielenkiinnon kohteiden löytyminen luovat toisinaan mahdollisuuksia uuden uran tai työpaikan löytymiselle. Kyselyn vastaajista huimat 18,5 % ilmoitti työllistyneensä vapaaehtoistoiminnan avulla!

Taulukko 2. Vapaaehtoisten kokemat hyvinvointivaikutukset kaikkien vastaajien kesken (n=1138) sekä säännöllisesti (viikottain tai vähintään kuukausittain) vapaaehtoistoimintaan osallistuvien kesken (n=655). Taulukkoon on koottu ”jokseenkin samaa mieltä” ja ”täysin samaa mieltä” -vastaukset.

Luomme parempaa yhteiskuntaa vapaaehtoistoiminnan avulla

Vapaaehtoistoiminnalla on siis vaikutuksia vapaaehtoisen omaan ja vapaaehtoiselta apua saavan hyvinvointiin. Tämän lisäksi vapaaehtoistoiminta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisessa yhteiskunnassa elämme. Aktiivinen kansalaisyhteiskunta lisää luottamusta siihen, että ihmiset ovat lopulta hyvän puolella eikä ketään jätetä oman onnensa nojaan. Vapaaehtoistoiminnassa kiinnostus ja kyky olla mukana hyvän yhteiskunnan rakentamisessa kasvaa.

Vapaaehtoistoiminnan kautta moni ihminen kokee sellaista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, jota hän ei kokisi missään muualla. Erityisesti työelämän ulkopuolella oleville, yksinäisyyttä kokeville, vaikeuksien kanssa painiskeleville tai syrjäytetyille ihmisille vapaaehtoistoiminnasta saatava osallisuuden ja toimijuuden kokemus voi olla elintärkeää. Sitä kautta on mahdollista kertoa itsestään aktiivisen toimijan tarinaa.

Vapaaehtoistyö.fi-palvelu on Suomen kattavin vapaaehtoistehtävien välitysalusta. Palvelua ylläpitää ja kehittää Kirkkopalvelut ry ja Kansalaisareena ry.

Vapaaehtoisten sitaatteja kyselystä:

”Suosittelen kaikille halukkaille vapaaehtoistyötä. Siinä pärjää jokainen, joka haluaa olla tekemisissä ihmisten kanssa. Pitää olla vaan ihminen ihmiselle.”

”Rohkeasti mukaan vaan, vaikka et olisikaan ammattilainen. Tulee hyvä mieli!”

”Ryhtykää ihmeessä, se rikastuttaa elämää.”

”Seurustelu uusien tai tuttujen ihmisten kanssa on mukavaa, hauskaa ja iloistakin. Antaa positiivista energiaa.”

 ”Vaihtelua elämän arkirutiineihin. Jokaiselle löytyy jotakin yhteisvastuullista osallistumista.”

”Kannattaa tehdä vapaaehtoistyötä, koska siitä saa itselle aina enemmän: hyvää mieltä, oppii tuntemaan itseään, kokee itsensä tarpeelliseksi, saa uusia ystäviä/sosiaalisia suhteita, oppii uusia taitoja/tietoja jne. Rohkeasti mukaan, etsimään sitä oikeaa itselle sopivaa vapaaehtoistyötä!”

”Tulkaa rohkeasti mukaan. Saat paljon iloa ja merkityksellisyyttä myös itsellesi.”

”Kysy rohkeasti neuvoa ja esitä omia ideoitasi toimintaan. Voit hyödyntää monipuolisesti osaamistasi ja mielenkiinnon kohteitasi. Vapaaehtoistoiminnan kautta voi löytää uuden suunnan elämälle.”

”Pitää uskaltaa kysyä jos on epävarma, vapaehtoisena tekee arvostettua työtä. Saa tuntea itsensä tarpeelliseksi.”

”Uskon, että jokaisella on/olisi jotain taitoja ja johonkin vapaaehtoistyöhön annettavaa, jos sen vain oivaltaa.”

Marjo Salmela ja Satu Puolitaival, Vapaaehtoistyö.fi

Terveisii Nakkilan kirkon vaiheilt! experience image
19.9.2021

Terveisii Nakkilan kirkon vaiheilt!

Täällä meitä on kaksin kappalein, vaan liian usein liian moni kokee olevansa yksin. Yksinäisyys on lisääntynyt vuosien saatossa, ja joka 5. suomalainen kokee olevansa yksinäinen.

Yksinäisyys on henkilökohtainen kokemus, jota kuvataan monin eri tavoin. Elämän eri vaiheissa yksinäisyyttä koetaan eri syistä. Yksinäisyyden kokemus voi olla ahdistava ja epämiellyttävä. Pitkään jatkunut yksinäisyys aiheuttaa mm. ulkopuolisuuden tunteita, terveysongelmia, sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja syrjäytymistä.

Yksinäinen kaipaa kuuluvuuden tunnetta, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi, nähdyksi ja kuulluksi, sellaisena kuin on. Yksinäisyyden lievittymiseen ja ystävyyssuhteiden rakentumiseen on olemassa erilaisia mahdollisuuksia. Järjestötoimijat ovatkin kehittäneet mm. matalan kynnyksen kahvila- ja ryhmätoimintoja, joissa tuetaan ja kannustetaan yksinäisiä heikommassa asemassa olevia.

Näin myös Tul peremmäl -hankkeessa on toimittu.  Ystäväkahvilamme toimivat keski-Satakunnan alueella Nakkilassa, Harjavallassa ja Kokemäellä. Kahviloihin ovat tervetulleita yksinäisyyttä kokevat 29-65-vuotiaat. Kahviloiden ohjelma suunnitellaan yhdessä kävijöiden kanssa. Kävijöillä on mahdollisuus myös kahdenkeskiseen keskusteluun työntekijän kanssa.

Vapaaehtoisia etsitään nyt sekä olemassa oleviin kahviloihimme, että myöhemmin starttaaviin digi-, chat- ja puhelinrinkeihin. Kahviloissamme vapaaehtoiset osallistuvat oman osaamisen ja mielenkiintonsa mukaan kahvitarjoilun järjestelyyn, ohjelmasuunnitteluun ja toteutukseen ja keskusteluihin kävijöiden kanssa. Vapaaehtoiset koulutetaan ja perehdytetään tehtävään ja heille järjestetään työnohjauksellista tukea sekä ryhmässä että henkilökohtaisesti. Vapaaehtoisille on luvassa myös virkistystä.

Vapaaehtoisena toimiminen lisää tietoja ja taitoja, hyvinvointia ja luvassa onkin voimaannuttavia hetkiä yhdessä kävijöiden kanssa.

Lisätietoa: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Katri Kulmala, puh. 040 673 2293, [email protected]

Katri Kulmala, Porin Mielenterveysyhdistys Hyvis ry

Pienperheyhdistyksen vapaaehtoiset tuovat lapsille iloa ja tarjoavat tukea experience image
2.9.2021

Pienperheyhdistyksen vapaaehtoiset tuovat lapsille iloa ja tarjoavat tukea

Yhden vanhemman perheissä on paljon äidin tai isän harteilla ja arki lasten kanssa täyttyy kotitöiden tekemisestä sekä lasten ja omien asioiden hoitamisesta. Vanhempi saattaa kokea huonoa omaatuntoa siitä, ettei ehdi viettää kiireetöntä aikaa lapsen kanssa.

Onneksi on vapaaehtoisia, jotka antavat omaa aikaansa lapsille! Silloin vanhempi voi tuntea huojennusta siitä, että lapsi saa tehdä jotain mukavaa ja erilaista kuin kotona tai vaan olla toisen aikuisen seurassa. Luotettavan aikuisen seura tekee hyvää lapselle, joka opettelee elämän poluilla ja saa uudenlaisia vaikutteita. Vapaaehtoinen tuo lapsen elämään toisenlaista näkökulmaa.

Pienperheyhdistys on vuodesta 1968 järjestänyt toimintaa ja lastenhoitoapua yksin lapsiaan kasvattaville vanhemmille ja heidän lapsilleen. Toiminnassa on alusta lähtien ollut vapaaehtoisia isovanhempia. Nykyiset vapaaehtoiset ovat mieskavereita, kummimummeja ja -vaareja sekä tukihenkilöitä, jotka tukevat vanhempien eron kohdanneita lapsia. Monen ikäisiä vapaaehtoisia tarvitaan lasten ja nuorten seuraksi.

Miten pääsen Pienperheyhdistyksen vapaaehtoiseksi?

Pienperheyhdistyksen vapaaehtoistoiminnoissa on selkeät toimintatavat ja vapaaehtoisia arvostava ilmapiiri. Jokainen vapaaehtoiseksi haluava käy toimintaan perehdyttävän kurssin tai valmennuksen, jossa käydään läpi toiminnan periaatteita, osallistujien kokemuksia ja motiiveja toimintaan lähtemiseen. Toiminta lasten kanssa edellyttää myös rikostaustaotetta.

Kurssin jälkeen toiminnanohjaaja yhdistää vapaaehtoisen ja lapsen, etukäteistoiveet mahdollisuuksien mukaan huomioiden. Sen jälkeen alkaa perheen ja vapaaehtoisen välinen tutustuminen ja vähitellen kahdenkeskiset tapaamiset.

Vapaaehtoistoiminta palkitsee

Vapaaehtoistoiminta lapsen kanssa on hyvin palkitsevaa. Lapset usein nauttivat uuden aikuisen kanssa vietetyistä hetkistä, kun on tutustuttu kunnolla. Lapsen kanssa vapaaehtoinen voi itsekin heittäytyä leikin ja pelien maailmaan, saada nuoremmalta uutta virtaa elämäänsä ja tuntea hyvää mieltä siitä, että voi olla hyödyksi. Vanhemmalle tuottaa iloa nähdä lapsensa nauttivan uuden ihmisen seurasta.

Mitä Pienperheyhdistyksessä voi tehdä vapaaehtoisena?

Mieskaveritoiminta

Monen ikäiset miehet voivat toimia mieskavereina äidin kanssa elävälle lapselle, jolla ei ole säännöllistä yhteyttä omaan isäänsä tai lähipiirissä ei ole miehiä. Pienperheyhdistys järjestää mieskaverikursseja Uudellamaalla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja pienimuotoisesti lähikunnat). Myös KuopiossaOulussaPäijät-HämeessäTampereellaTurussa ja Vaasassa on muiden järjestäjien pitämiä mieskaverikursseja.

“Poika ei enää takerru kaikkiin miehiin, jotka ovat hänen kanssaan vähänkään tekemisissä, koska hänellä on oma mieskaveri. Ihan kullan arvoista, koska nyt mieskaverilta tuleva vastakaiku on juuri sitä, mitä poika on kaivannut.”

Lisätietoja: https://www.mieskaverit.fi/mieskaveriksi/

Mummila

Mummilan vapaaehtoiset ovat kummimummeina tai -vaareina niille yhden vanhemman perheen lapsille, joilla ei ole omia isovanhempia tai jos yhteys ei ole aktiivinen välimatkan vuoksi. Vapaaehtoiset isovanhemmat tarjoavat kiireettömiä yhdessäolon hetkiä ja voivat olla turvallisina aikuisina lapselle tai jo teiniksi kasvaneelle. Mummilan kursseja järjestetään pääkaupunkiseudulla.

”Olen ollut mummilan toiminnassa mukana noin viisi vuotta, jolloin sain 5-vuotiaan kummilapsen. Tapasimme kerran viikossa ja tutustuimme nopeasti. Kemiat kävi yhteen ja harrastimme samoja asioita. Nyt lapsi on 9-vuotias ja suhteemme jatkuu edelleen. Olen kokenut toiminnan tosi antoisana. Äiti ja lapsi tuo elämääni paljon ja voimme avoimesti jakaa hyvät ja myös huonot asiat keskenämme.”

Lisätietoja: https://www.pienperhe.fi/vapaaehtoiset/mummila/

Tukihenkilötoiminta

Eron kohdanneissa perheissä elävien lasten tueksi Pienperheyhdistys järjestää Helsingissä tukihenkilötoimintaa, jossa tukihenkilö kuuntelee lasta silloin, kun vanhempien ero vie heidän voimavarojaan. Puolueeton, määräajan toimiva vapaaehtoinen helpottaa niin lapsen kuin vanhempienkin elämää eron keskellä.

Eräs äiti kertoi puolivuotisen tukisuhteen puolivälissä tyytyväisenä: ”Lapsi on saanut 'oman aikuisen' itselleen. Odottaa tapaamisia ja haluaa jatkaa tukisuhdetta.”

https://www.pienperhe.fi/vapaaehtoiset/tukihenkilotoiminta/

Tervetuloa Pienperheyhdistyksen vapaaehtoiseksi!

Ilmoittaudu kurssille tai kysy lisää kurssien ajankohdista kunkin toiminnan ohjaajalta linkin takaa.

https://www.pienperhe.fi/vapaaehtoiset/

Jaana Hartikainen, Pienperheyhdistys ry