Kopioi linkki leikepöydälle

Mielen hyvinvointi ja merkityksellisyyden kokemus rakentuvat kohtaamisissa

Mielen hyvinvointi on ollut kasvavan kiinnostuksen kohteena viime vuosina. Syventynyt ymmärrys mielen hyvinvointia rakentavista tekijöistä on antanut eväitä arjen tekoihin ja valintoihin. Toisiin ihmisiin liittyminen ja yhteyden ylläpitäminen, liikkuminen ja aktiivisuus, hetken huomaaminen ja tietoinen läsnäolo, oppimisen jatkaminen sekä hyvän tekeminen toisille ovat mielen hyvinvointia vahvistavia valintoja.

Merkityksellisyys mielen hyvinvoinnin rakentajana

Merkityksellisyyden kokemuksella on keskeinen sija mielen hyvinvointiin liittyvässä keskustelussa. Merkityksellisyys on hyvän elämän ja mielen hyvinvoinnin perusta. Jokaisen on hyvä ajoittain pysähtyä tarkastelemaan omassa arjessaan olevia merkityksellisyyden lähteitä.  Tärkeiden asioiden ja omien arvojen tunteminen auttaa suuntaamaan eteenpäin kohti itselle oikeita päämääriä.

Merkityksellisyyden kokemus rakentuu arjessa. On siis hyvä tunnistaa se, miten omat teot kytkeytyvät toisten kokemukseen merkityksellisyydestä ja mielen hyvinvoinnista. Kyse on kohtaamisisista, vuorovaikutuksista ja yhteisestä toiminnasta.

Kohtaamisen hetkiin kannattaa sisällyttää hyvää rakentavia tekoja ja toimintatapoja. Ystävälliset eleet ja sanat luovat lämmintä ja hyväksyvää ilmapiiriä. Välittäminen ja tuen tarjoaminen vahvistaa toiveikkuutta ja turvallisuutta. Läsnä oleva kuuntelu ja myötätuntoinen suhtautuminen synnyttää luottamusta. Vahvuuksiin ja hyvän näkemiseen keskittyvät kohtaamiset antavat mahdollisuuden kokea kukoistusta. Edellä mainittuja elementtejä sisältävissä kohtaamisessa voi tuntea tulleensa nähdyksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään.

Hyvän tekeminen tekee monin verroin hyvää

Mielen hyvinvointi ja merkityksellisyyden kokemus rakentuvat suhteessa toisiin ihmisiin. Hyvien tekojen tekeminen ja toisten auttaminen liittyy ihmisen psykologisiin perustarpeisiin eli vapaaehtoisuuteen, kyvykkyyteen ja yhteenkuuluvuuteen. Hyvän tekeminen antaa mahdollisuuden käyttää omia kykyjä, taitoja ja vahvuuksia toisten hyväksi tai jonkun itselle tärkeän asian edistämiseksi yhteisöllisyyttä kokien.

Hyvän tekemisen myötävaikutukset ovat moninaiset. Se tuo mielekästä ja merkityksellistä sisältöä elämään, synnyttää ja syventää myönteisiä tunteita sekä antaa aikaansaamisen ja onnistumisen kokemuksia. Hyvän tekemisen kautta voi kokea olevansa toisille merkityksellinen ja kytkeytyä itselle tärkeään yhteisöön.

Vapaaehtoistoiminta tarjoaa väylän tehdä hyvää. Toiminnan kautta tarjoutuu monia mahdollisuuksia merkityksellisyyteen sekä henkilökohtaiseen kasvuun ja kehittymiseen. Toiminnassa tarjoutuvat kohtaamiset ja vuorovaikutus voivat syventää elämänymmärrystä. Omat taidot, kyvyt ja vahvuudet voivat rikastua.

Vapaaehtoistoiminta koetaan monin tavoin merkityksellisenä. Vuonna 2025 MIELI ry:n jäsenyhdistysten vapaaehtoisille tehdyn hyvinvointikyselyn mukaan kolme tärkeintä motivoivaatiotekijää toimintaan osallistumisessa olivat merkityksellisyys, auttamisen halu ja yhteisöllisyys. 

Mielen hyvinvointia yhteisöllisyydestä

Viime aikoina on esitetty usein kysymys siitä, miten vallalla oleva yksilökeskeisyys voisi vaihtua ymmärrykseksi yhteisöjen merkityksestä ja yhteisöllisyyden arvosta. Ensinnäkin on tarpeen tiedostaa mielen hyvinvoinnin ja merkityksellisyyden kokemuksen rakentuminen yhdessä toisten kanssa. Toiseksi on hyvä havahtua konkreettisten tekojen merkitykseen ja mahdollisuuksiin.

Hyvän tekeminen rikastaa yksilöiden elämää, mutta ennen kaikkea se auttaa kutomaan yhteisöihin hyvinvointia vahvistavia säikeitä, jotka tukevat haasteissa selviytymistä yhdessä. Luottamus toisten tukeen ja apuun rakentaa turvallisuutta, toiveikkuutta ja uskoa tulevaan.

Sirkkaliisa Heimonen
Johtava asiantuntija, MIELI Suomen Mielenterveys ry

(Kuvassa Sirkkaliisa Heimonen)