Vapaaehtoistyöhön tutustuminen osana opintoja

Luokassa istumalla ei opita kaikkia taitoja, joita elämässä tarvitaan. Vapaaehtoistyössä voi hyvin opetella asioita, joita kuuluu esimerkiksi peruskoulun opetussuunnitelmaan. OppiJana-hankkeessa on kehitetty sitä, miten tutustumalla vapaaehtoistoimintaan eri yhteisöissä, voidaan luoda uusia oppimisympäristöjä opiskelijoille.

OppiJana – Maahanmuuttajanuoret vapaaehtoistyössä – oppia opiskelijalle ja järjestölle -hankkeessa on kokeiltu, tutkittu ja kerätty kahden vuoden ajan tietoa siitä, miten vapaaehtoistyön tekeminen voitaisiin sisällyttää osaksi aikuisten perusopetuksen opintoja. Aikuisten perusopetus on tarkoitettu niille oppivelvollisuusiän ylittäneille, jotka eivät ole suorittaneet perusopetuksen oppimäärää tai joilla on tarve täydentää perusopetuksen tutkintoaan. Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen toteuttajat ovat Humak, KSL-opintokeskus ja Helsingin aikuislukio.

Hankkeen aikana nelisenkymmentä Helsingin aikuislukion peruskoulun oppimäärää suorittavaa opiskelijaa on saanut kokeilla vapaaehtoistoimintaa osana opintojaan. Lisäksi mukana on ollut kymmeniä järjestöjä, jotka ovat vastaanottaneet nuoria vapaaehtoisia. Hankkeen aikana on kehitetty myös digitaalinen osaamismerkki ”Oppijana vapaaehtoistyössä”, jonka vapaaehtoistoimintaan osallistuneet ovat saaneet tutustumisjakson päätyttyä.

OppiJana-hankkeessa on pyritty edistämään hyvinvointia, tasa-arvoa ja kulttuurista yhdenvertaisuutta vahvistamalla ja tukemalla maahanmuuttaneiden nuorten kotoutumista, työllistymismahdollisuuksia ja aktiivista roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla kun nuoret oppivat erilaisia taitoja vapaaehtoistoiminnan kautta, oppivat myös järjestöt moninaisilta vapaaehtoisilta erilaisia asioita ja saavat muun muassa uusia näkökulmia ja ideoita omaan työhönsä.

Vapaaehtoistyöhön tutustumisjakso VET

Hankkeessa on kehitetty vapaaehtoistyön jaksolle oma nimi ”VET”, joka kuvaa sitä, että vapaaehtoistyö on lähellä TET-harjoittelua, mutta on kuitenkin hieman erilaista. Vapaaehtoistoiminnassa voi oppia samanlaisia työelämätaitoja kuin TET-harjoittelussa, mutta vapaaehtoistoiminnasta tekee erityisen hienon se asia, että pystyy tekemään hyviä asioita ja mahdollisesti auttamaan muita. Muiden auttaminen ja hyvien asioiden tekeminen lisää ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, mikä voi heijastua positiivisesti myös muihin elämän osa-alueisiin kuten opintojen edistymiseen tai työllistymiseen. Vapaaehtoistoiminnassa on myös etuna se, että samassa paikassa voi todennäköisesti jatkaa niin kauan kuin haluaa. Siitä voi jäädä jopa pysyvä harrastus ja elämäntapa.

Vapaaehtoistyö osana opintoja voisi olla hieno mahdollisuus myös muillekin kuin aikuisten perusopetusta suorittaville maahanmuuttaneille nuorille. Ylipäätään nuoret voisivat kokea merkitykselliseksi sen, että pääsisivät esimerkiksi peruskoulun kautta tutustumaan vapaaehtoistoimintaan aluksi hieman tuetusti. Vapaaehtoistyöhön meneminen itsenäisesti voi tuntua vieraalta, eikä välttämättä edes tiedä, minne voisi mennä, vaikka auttamishalua löytyisi. Koulun kautta tuettu vapaaehtoistoimintaan tutustuminen voisi rohkaista ja innostaa vapaaehtoistoimintaan sellaisia nuoria, jotka eivät muuten uskaltaisi mennä.

Vapaaehtoistyö kehittää empatiataitoa

Hyvien asioiden tekeminen lisää sekä onnellisuutta että kehittää empatiataitoa. On tutkittu, että nuorten aivojen hermoverkkorakenne muuttui empatiakykyisempään suuntaan heidän pelatessaan empatiataitoja harjoittavaa peliä (Stammeier 2020). Nuorilla empatiataito saattaa taantua väliaikaisesti muun muassa kehitykseen ja hormonitoimintaan liittyvistä syistä, miksi empatiataidon kehittäminen juuri nuorena on erityisen tärkeää (Kurra 2019).

Toisaalta kaikki henkilöt, jotka ovat jostain syystä heikommassa asemassa työmarkkinoilla koulupaikasta ja iästä riippumatta voisivat hyötyä vapaaehtoistyön tekemisestä ja siihen tutustumisesta tuetusti. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset aikuiset, joilla on heikko suomenkielen taito pääsisivät käyttämään ja kehittämään omaa kielitaitoaan tosielämän tilanteissa. Vapaaehtoistyössä on valtava potentiaali, siksi olisikin hyvä rakentaa oppilaitoksiin tilaisuuksia tutustua vapaaehtoistyöhön.

Lähteet:

Stammeier, Jenni 2020. Aivosi kiittävät, kun teet hyvää toiselle. Yle 7.11.2020. Viitattu 7.7.2022. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/07/aivosi-kiittavat-kun-teet-hyvaa-toiselle

Kurra, Antti 2019. Empatiakyky tippuu murrosiässä, ja se voi tehdä nuoresta kiusaajan – tähän yritetään puuttua teknologian avulla. Yle 22.6.2019. Viitattu 7.7.2022. https://yle.fi/uutiset/3-10839736

Tutustu lisää:

OppiJana-hankkeen nettisivut: https://oppijana.humak.fi/

Haluatko oppia lisää oman yhdistyksesi tai yhteisösi moninaisuudesta ja saavutettavuudesta? Ohjaajana monikulttuurisessa vapaaehtoistyössä -verkkokurssilla saat näkökulmia ja työkaluja monikulttuuriseen ohjaamiseen erityisesti vapaaehtoistyössä: https://peda.net/ksl/monikulttuurinen-vapaaehtoistyo

Hankkeen aikana kehitetty digitaalinen osaamismerkki vapaaehtoistyöhön tutustumisesta (mahdollisuus ottaa järjestöjen käyttöön): https://openbadgefactory.com/c/earnablebadge/QR99N0aLVSa21U/apply

Kirjoittaja: Jenni Hernelahti, Humak, OppiJana-hankkeen asiantuntija

Kuva: Helsingin aikuislukion nuorten ajatuksia VET-jaksolla oppimistaan asioista. Kuvaaja: Jenni Hernelahti