LibreOffice on maailman suosituin vapaan koodin toimisto-ohjelmisto. Sillä arvioidaan olevan jo 200 miljoonaa käyttäjää. Sen kuuluisin kilpailija on suljetun koodin Microsoft Office. LibreOffice on käytössä esimerkiksi kaikissa Suomen lukioissa digitaalisen ylioppilastutkinnon myötä. Se on otettu monessa maassa ministeröiden ja virastojen käyttöön minkä lisäksi se on monen yksityisen yrityksen valinta.
LibreOfficen voima on maailmanlaajuinen vapaaehtoisten yhteisö, joka osallistuu ohjelmiston kehittämiseen ja ylläpitämiseen.
Vaikka mukaan lähtevällä vapaaehtoisella ei olisi taitoja ohjelmistoon kuuluvista eri osioista, homman voi hyvin aloittaa. Ei tietysti haittaa, jos osallistujalla on omia kokemuksia LibreOfficen tekstinkäsittelystä, taulukkolaskennasta, kaavioiden ja piirustusten luomisesta tai esitelmien teosta ja tietokannoista. Osallistumisen edellytyksenä on englannin kielen taito.
Vapaaehtoistyö.fi-palvelun ansiosta toiminta Suomessa on vilkastunut. Houkuttavinta LibreOffice-työssä on ollut mahdollisuus oppia uusia taitoja huipputekijöiden seurassa. Hyvin monelle sopii myös se, että kaikki työ tehdään etänä. Silti aina saa opastusta ja jokaista autetaan asettamaan tavoitteensa oman aikataulunsa mukaan.
Palvelun kautta voi ilmoittautua viiteen erilaiseen toimenkuvaan (otsikot toimivat linkkeinä tehtäviin):
LibreOffice on toteutettu pääosin C++-kielellä. Vapaaehtoiset ohjataan ensin pystyttämään kehitysympäristö ja suorittamaan helppoja tehtäviä. Tehtävien vaikeusaste kasvaa vähitellen ja uusia aiheita käydään läpi. Ohjattujen tehtävien jälkeen on mahdollista tarttua mihin hyvänsä ratkaisemattomaan ongelmaan tai puuttuvaan ominaisuuteen.
Ohjattujen tehtävien edistyneimmällä tasolla voi toteuttaa vaikkapa esitelmien muokkaamisen niiden ollessa käynnissä, parantaa ohjatun tietokantakyselyn toimintaa tai laittaa sivunvaihdot näyttämään hyödyllisiä tietoja.
Muotoilijoita tarvitaan keksimään parannuksia ohjelmiston toimintoihin. Muotoilu ei ole aina visuaalista, vaan liittyy myös yleisemmin siihen kuinka käyttäjä tekee asioita ohjelmistossa. LibreOfficen käyttäjät ovat varsin aktiivisia jakamaan ideoitaan ja muotoilijat jatkojalostavat niitä.
Tehtävänä voi olla esimerkiksi aloitusruudun pikkukuvien suodatustavan suunnittelu.
Laadunvarmistajat nopeuttavat kehitystyötä analysoimalla ohjelmakoodin ongelmia eli bugeja. Ideoimisen lisäksi LibreOfficen käyttäjät ovat ahkeria raportoimaan bugeja. Jokainen raportti käydään läpi ja vahvistetaan. Ohjelmoinnista ei tarvitse ymmärtää mitään. Yksinkertaisimmillaan pitää vain todeta, että jokin asia todella on pielessä.
Erään edistyneen tekniikan avulla kuka tahansa voi selvittää bugin alkusyyn ja tiedottaa löydöksestään. Ilman tätä tekniikkaa jokaisen bugin tutkimusvaiheeseen tuhraantuisi ohjelmoijilta ennalta-arvaamaton määrä aikaa.
LibreOfficen ohjeita on monessa muodossa: neuvovia oppaita satoine sivuineen, minimalistisia yhteenvetoja ominaisuuksista sekä wikiartikkeleita. Opaskirjojen toimittamisessa myös oikoluku on arvokasta apua.
Opaskirjoja oikoluetaan ja toimitetaan luku kerrallaan. Kun LibreOfficesta ilmestyy uusi versio, käydään läpi uudet ja muuttuneet ominaisuudet ja muokataan opastekstejä.
LibreOfficen suomentaminen on mainio tapa auttaa LibreOfficen suomenkielisiä käyttäjiä. Toisaalta LibreOfficen tapaisen laajalti käytetyn ohjelmiston suomentaminen on myös tapa vaalia suomea tietotekniikan kielenä.
Suomennettavana ovat käyttöliittymän tekstit sekä ohjeet. Käyttöliittymän teksteihin kuuluvat paitsi erilaiset valikot ja painikkeet, myös kaikki virheilmoitukset ja vihjetekstit. Vielä enemmän tekstiä on LibreOfficen ohjeissa, joista onkin tällä hetkellä suomennettu vain noin puolet. Suomentaminen vaatii englannin ja suomen osaamisen lisäksi hieman laadunvarmistajan asennetta: kiinnostusta tarkistaa asioita ja vaalia laatua.