Järjestöjen vapaaehtoistoiminta on tärkeässä asemassa julkisen sektorin palvelujen täydentäjänä. Monet järjestöt pyrkivät lieventämään syrjäytymisvaarassa olevien yksinäisyyttä ja tarjoamaan terveyttä edistäviä palveluja heille, jotka syystä tai toisesta jäävät julkisten palvelujen ulkopuolelle. Monet ikäihmiset kokevat yksinäisyyttä ja ovat syrjäytymisvaarassa esimerkiksi liikuntarajoitteiden tai muistiongelmien takia. 

Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry perustettiin vuonna 1989 edistämään laadukasta ikäihmisten palveluasumista sekä kehittämään heidän yleistä hyvinvointia, terveyttä, virkeyttä ja omatoimisuutta. Yhdistyksen nimi muutettiin vuonna 2016 virallisesti MEREO / Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:ksi. Samana vuonna MEREOn toimintaa muutettiin niin, että se kattaa nykyisin ikäihmisten lisäksi myös vammaiset.

MEREOn Helsingissä toimiva Etsivän vanhustyön projekti alkoi vuonna 2017. Etsivä vanhustyö pyrkii saavuttamaan yli 65-vuotiaat seniorit, jotka ovat jääneet kotiin esimerkiksi puolison kuoleman tai oman sairastumisen takia.  

Asiakaslähtöinen asenne auttaa myös vapaaehtoisten rekrytoinnissa

Hyvän ikääntymisen edistämisen ja kehittämistyön lisäksi MEREO etsii asiakkailleen vapaaehtoisia kavereita. Vapaaehtoisia haetaan mm. eri asuinalueiden sosiaalisen median kanavilta sekä vapaaehtoistehtävien digitaalisilta välitysalustoilta. Tehtäväilmoitukset ovat personoituja ja kuvaavat elävästi jokaista asiakasta:

”77-vuotias nainen Helsingin Mellunmäestä kaipaisi ystävää, jonka kanssa nyt korona-aikana voisi vaikka soitella tai ulkoilla ja koronan jälkeen tavata ja tehdä asioita yhdessä, kuten käydä elokuvissa. Etsimme maanläheistä, asiakkaan sanoin ”sydämeltään viisasta” naisvapaaehtoista, jolla on itselläänkin jo elämänkokemusta ja joka ei vähästä säikähdä.”

― Kun etsimme vapaaehtoista tietylle ikäihmiselle, yritämme saada jo ilmoitukseen mukaan anonymiteetin rajoissa kuvausta asiakkaan persoonasta, kiinnostuksen kohteista ja tilanteesta, johon hän vapaaehtoista toivoo. Näin mahdollisesti samanhenkinen vapaaehtoinen huomaa ilmoituksen ja kiinnostuu siitä, kertoo MEREOn vapaaehtoistoiminnasta vastaava Anu Molarius. 

MEREOn vapaaehtoistehtävien ilmoituksista voikin moni toimija ottaa oppia – mitä paremmin ja houkuttelevammin tehtävää kuvataan, sitä todennäköisemmin siitä kiinnostuu sopiva vapaaehtoinen. Ilmoituksissa tulee aina myös kertoa mitä vapaaehtoiselta vaaditaan, kuinka pitkäksi aikaa hänen odotetaan sitoutuvan sekä tietenkin yhteystiedot ja tehtävän kuvaus. On hyödyllistä myös mainita esimerkiksi mahdollisuus työtodistuksen saamiseen. 

Voinko osallistua korona-aikana?

Koronaepidemian alussa monet aktivoituivat vapaaehtoistoimintaan. Naapureille tarjottiin kauppa-apua ja Facebookissa perustettiin auttamisryhmiä. Myös MEREO sai jopa enemmän avuntarjouksia kuin oli avun vastaanottajia. Poikkeusolojen jatkuessa avun määrä on kuitenkin vähentynyt ja ikäihmisten yksinäisyys lisääntynyt. MEREO reagoi koronatilanteeseen muuttamalla kaveritoiminnan soittokaveri- ja ulkoilukaveritoiminnaksi. Aluksi soittokavereita löytyikin, mutta kesän myötä vapaaehtoisten määrä on vähentynyt ja etenkin ulkoilukavereista on pulaa. 

― Ulkoilukavereille on paljon kysyntää, sillä monelle ikäihmiselle uloslähtemisestä on tullut suuri kynnys pitkän eristäytymisen jälkeen. Alkusyksy oli vielä hiljaista vapaaehtoisten osalta, mutta nyt muutaman viikon olemme saaneet tasaisesti vastauksia ilmoituksiimme, kertoo Molarius.

Yhteistyö tärkeässä asemassa

Kolmannen sektorin toiminnassa yhteistyöllä on usein suuri merkitys. Myös Etsivä vanhustyö -hankkeen asiakkaat löytävät toiminnan usein yhteistyökumppanien ja -verkostojen kautta. 

― Suurin osa asiakkaista tulee toimintaan Seniori-infon ja Helsingin kaupungin asiakasohjausyksiköiden ohjaamina, mutta myös muiden järjestöjen, seurakuntien tai terveysasemien työntekijöiden avulla. Myös omaiset tai seniorit itse voivat olla suoraan yhteydessä hanketyöntekijöihin, toteaa Molarius. 

Yleensä apua tarvitsevia on aina enemmän kuin vapaaehtoisia auttajia. On tärkeää, että esimerkiksi vanhustyön kohderyhmä löytää tahon, jolta voi saada apua. Järjestöjen, seurakuntien, kaupunkien ja kuntien yhteistyö on tärkeää myös vapaaehtoisten kohdalla. Jos omasta toiminnasta ei löydy vapaaehtoiselle sopivaa tehtävää, kannattaa aina ehdottaa jotain toista toimintamuotoa. Tämä lisää vapaaehtoisen positiivista kokemusta toiminnasta ja kannustaa osallistumaan jatkossakin. 

Anu Molarius on MEREO / Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnasta vastaava koordinaattori.

Vapaaehtoistyö.fi -verkkopalvelun toteuttaman tutkimuksen mukaan koronaepidemia synnytti merkittävästi uusia vapaaehtoistyön tekijöitä. Uusittu kaikille avoin Vapaaehtoistyö.fi tarjoaa turvallisen väylän tehtävien pariin.

Lue koko tiedote tästä: https://www.kirkkopalvelut.fi/koronaepidemia-herkisti-toisten-hadalle-sadat-uudet-vapaaehtoiset-aloittivat-tyonsa-uusi-vapaaehtoistyo-fi-avataan-tanaan/

Uuden Vapaaehtoistyö.fi-palvelun kehitys aloitettiin syksyllä 2019 suurten odotusten saattelemana. Palvelun konseptointityössä päädyttiin hyödyntämään Design Sprint -metodologiaa, joka on palvelumuotoiluun perustuva tapa konseptoida ketterästi uusia palveluita vastaamaan asiakastarpeita. Projektitiimiin valikoitui innokas ydinporukka, joka lähti ennakkoluulottomasti haastamaan aikaisempia toimintatapoja ja tutustumaan palvelumuotoilun ketterään ja kokeilevaan maailmaan. 

Asiakasymmärrys kehitystyön ytimessä 

Prosessi alkoi lyhyellä tutkimusvaiheella, jossa pyrittiin saamaan ymmärrys asiakkaiden tarpeista, tavoitteista sekä haasteista vapaaehtoistyöhön liittyen. Tutkimusvaihe sisälsi kvalitatiivista ja kvantitatiivista analyysiä sekä lyhyen benchmark-tutkimuksen vastaaviin palvelukokonaisuuksiin. Löydökset vedettiin työryhmän kanssa yhteen tutkimusseinäksi, joka on nimensä mukaisesti koko kehitysprosessin seinällä oleva interaktiivinen tutkimusraportti. 

Varsinainen rakennusvaihe alkoi asiakaspolun sekä keskeisten asiakaspersoonien kuvaamisella. Vaiheen tarkoituksena oli saada empaattinen käsitys uuden palvelun keskeisistä asiakkaista, jotta palvelu vastaa asiakkaiden tarpeisiin. Tässä vaiheessa kehitystyötä luotiin myös alustava visio palvelulle ”Auttamalla toisiamme Suomi on parempi paikka kaikille”, joka säilyi mukana aina julkaisuun asti. 

Asiakaspolun, asiakaspersoonien ja vision jälkeen valitsimme kokonaisuudesta yhden persoonan, jonka polun kuvasimme tulevassa digipalvelussa. Ensimmäiseksi persoonaksi valikoitui vapaaehtoistyötä etsivä henkilö, Vilma Vapaaehtoinen. Aloitimme kuvaamalla Vilman polun palvelun sisällä prosessinomaisesti, jonka jälkeen kuvasimme kuhunkin polun vaiheeseen digipalvelun keskeiset näkymät rautalankamenetelmällä. 

Ketterästi ja kokeilevasti mustaa valkoiselle 

Rautalankamenetelmässsä keskeinen ajatus on kuvata tulevan digipalvelun sisältö näyttökuva kerrallaan esimerkiksi käsin piirtämällä. Keskeisistä ei ole luoda visuaalisesti viimeistelty kokonaisuus, vaan enemmänkin hahmotella kunkin sivun keskeiset elementit ja niiden hierarkia. Toteutimme harjoituksen ryhmän kesken ja koko ryhmä pääsi osallistumaan rautalangan tekoon.

Kuvaamisen jälkeen veimme käsin piirretyn rautalangan digitaaliseen muotoon ennen sen testaamista palvelun tulevilla asiakkailla. Asiakkaita pyydettiin tutustumaan palveluun ja toteuttamaan sillä muutamia valittuja tehtäviä. Tavoitteena oli testata, tuntuuko uusi digipalvelu selkeältä ja palveleeko se loppukäyttäjien tarpeita.  Palautteen perusteella teimme pieniä korjauksia kokonaisuuteen. Tämän jälkeen toistimme prosessin myös toiselle asiakaspersoonalle, Taina Tehtäväntarjoajalle.

Lopuksi rautalangat visualisointiin visuaalisen suunnittelijan toimesta ja olimme valmiita teknisen toteutukseen. Palvelu julkaistiin syyskuussa 2020 ja se pohjautuu edelleen samoihin konseptointivaiheessa tehtyihin rautalankamalleihin.

Uusi toimintatapa kehitystyöhön

Palvelumuotoiluun perustuva kehitysprosessi osoittautui hyvin innostavaksi ja toimivaksi tavaksi tehdä kehitystyöt. Tiimi tuntui aidosti innostuneen uudesta metodologista ja oli ilo huomata, miten uuden työkalupakin hyödyntämistä alettiin pohtia myös uusien kehityshankkeiden yhteydessä. Keskeisin lopputulema prosessista oli kuitenkin yhteiskunnallisesti merkityksellisen palvelukokonaisuuden rakentaminen loppuasiakkaan tarpeita aidosti palvelevaksi.

Daniel-José Hänninen

Head of Design & Service Designer

Vere Oy

Erilaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja tarjotaan ja kehitetään myös Porvoon valikkoryhmässä. Valikkoryhmä on Kansalaisareenan tukema ryhmä, jossa on mukana eri toimijoita, jotka koordinoivat paikkakunnan vapaaehtoistoimintaa. Porvooseen valikkoryhmä perustettiin syksyllä 2019. Perustaminen tuntui luontevalta: Porvoossa oli jo vuosia toiminut ryhmä, joka oli yhdessä pitänyt lankoja käsissään ikäihmisten parissa tehtävän vapaaehtoistyön osalta. Ajatukseltaan ja juoneltaan ryhmä oli valikkoryhmän kaltainen, ja siksi tuntuikin hyödylliseltä laajentaa ryhmä koskemaan laajempaa joukkoa ja tuoda yhteen erilaisia toimijoita. Mukana meillä on tällä hetkellä paikallisia yhdistyksiä, valtakunnallisia järjestöjä, seurakunta ja Porvoon kaupunki. On ilo olla ryhmän puheenjohtaja ja yhdessä luotsata vapaaehtoistyön mahdollisuuksia ja näkyvyyttä uusille urille. Pienessä kaupungissa toistemme auttaminen sekä voimavarojen ja viestinnän yhdistäminen kannattaa. Yhdessä olemme jo muotoilleet vapaaehtoistyön vuosikellon, välttäneet päällekkäisyyksiä ja kurssittaneet uusia vapaaehtoisia.

Vapaaehtoistoiminta lisää hyvinvointia

Toimin Porvoon kaupungin hyvinvointikoordinaattorina. Tehtävään kuuluu myös vapaaehtoistyön koordinointi. Työni vapaaehtoistyön koordinaattorina on monipuolista ja siihen sisältyy monenlaisia tehtäviä: edellä mainitun valikkoryhmän lisäksi mm. vapaaehtoisten toimijoiden, kuten saattohoidon tukihenkilöiden ja Enter-digiopastajien toiminnan koordinointia, erilaisten vapaaehtoistoiminnan kampanjoiden, tapahtumien ja kurssien järjestelyjä sekä verkostoyhteistyötä esimerkiksi Suomen omaishoidon verkoston ja monikulttuurisuusverkoston kanssa.

Vapaaehtoistyö tukee Porvoon kaupungin omia palveluja ja on mainio lisä porvoolaisille. Se luo osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, täydentää julkisia palveluja ja lisää hyvinvointia. Porvoon kaupungilla on hyvin vähän omaa vapaaehtoistyötä – ajatuksena onkin ylläpitää vapaaehtoistoimintaa nimenomaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tärkeintä on tehdä yhdessä, löytää kumppaneita, mahdollistaa toiminnan edellytykset ja auttaa matkalla. 

Vapaaehtoistyö.fi -verkkopalvelu koordinaattorin apuna

Porvoon kaupunki käyttää Vapaaehtoistyö.fi -verkkopalvelua. Tehtävien tarjoajille työkalu on näppärä ja helppokäyttöinen ja myös vapaaehtoisen näkövinkkelistä sujuva ja kokonaisvaltainen. Kaupungin kannalta on tärkeää, että vapaaehtoistyö on helposti saavutettavissa ja tehtävien hallinta on niitä koordinoiville helppoa. Kaupunki saa palvelusta myös dataa vapaaehtoistoiminnan kehittämisen tueksi. Jatkossa uudistetun palvelun kautta voi saada enemmänkin tietoa, jota voi hyödyntää kaupungin hyvinvointityön kehittämisessä.

Näin korona-aikaan on moni vapaaehtoistoiminnan muoto jäissä. Samalla on kuitenkin nähty uusia tapoja tehdä vapaaehtoistyötä ja tukea porvoolaisia etäyhteyksien välityksellä. 

Kohtaamme vielä uuden normaalin arjen. Vapaaehtoistoiminnalle on silloinkin suuri tarve ihmisten elämässä.

Petra Bärlund-Hämäläinen
Hyvinvointikoordinaattori, Porvoon kaupunki
Porvoon valikkoryhmän puheenjohtaja

Usein ajatellaan, että vapaaehtoistoiminta on toisten auttamista. On henkilö, joka tarvitsee apua ja vapaaehtoinen auttaa häntä. Käy esimerkiksi joka viikko tapaamassa yksinäistä vanhusta. Olet oikeassa, vapaaehtoisuus on tätä. Ja se on paljon muutakin. Se on monenlaista tekemistä yhteisen hyvän eteen. Se on asukasyhdistystoimintaa, urheiluseuratoimintaa, aktivismia ja omaan yhteisöön vaikuttamista. Se on yleisötapahtumien toteuttamista, yhteisestä ympäristöstä ja luonnosta huolehtimista. Se on vertaistukea, kulttuuria ja vaikuttamista.

Vapaaehtoistoiminnan vahvuus on sen moninaisuus. Kaupungissa, jossa on paljon vapaaehtoistoimintaa, on myös paljon yhteiskuntaan vaikuttamisen ja siihen kiinnittymisen paikkoja. Osallistuminen on kaikille mahdollista, sillä vapaaehtoisuus ei edellytä tiettyä koulutus- tai tulotasoa.

Tiedätkö, mitä kaikkea vapaaehtoistyön kentällä omassa kotikaupungissasi tapahtuu? Meidän tavoitteenamme on tuoda vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet läpinäkyviksi kaikille. Vapaaehtoistyö.fi -verkkopalvelu kokoaa yhteen kaikenlaisen vapaaehtoistoiminnan sinunkin kotikaupungissasi. Järjestö-, seurakunta- ja kuntatoimijat voivat ilmoittaa avoimia vapaaehtoistehtäviä ja kuntalaiset voivat palvelun kautta hakea itseään kiinnostaviin tehtäviin ja toimintoihin.

Teimme tänä keväänä kyselyn vapaaehtoisille ja saimme 1389 vastausta vapaaehtoisilta eri puolilta Suomea. 73% vastaajista koki, että tekemällä vapaaehtoistyötä he voivat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. 77% koki, että vapaaehtoistyö lisää yhteisöllisyyttä. 75% oli sitä mieltä, että vapaaehtoistoiminta täydentää kotipaikkakuntansa julkisia ja yksityisiä palveluja.

Vapaaehtoistoiminta rakentaa jatkuvasti osallisuuden kulttuuria kaupunkiin. Samalla, kun vapaaehtoistoiminta antaa tekijälleen hyvää mieltä, osallisuuden ja tarpeellisuuden tunnetta, se vaikuttaa positiivisesti koko yhteisöön. Yhteistyö vapaaehtoistoiminnan koordinoinnissa tuottaa tuloksellista hyvinvointia sinunkin kotipaikkakunnallasi. Jutellaanko tästä vielä lisää?

Elisa Huuhka, suunnittelija
Vapaaehtoistyö.fi