Kuten Vapaaehtoistyö.fi uutiskirjeessä 3/2024 todetaan, ovat maahanmuuttaneet merkittävä mutta laajalti alihyödynnetty resurssi vapaaehtoisina. Tilanne on ristiriitainen: monet tahot tarvitsevat jatkuvasti lisää vapaaehtoisia, ja moni maahanmuuttanut voisi mielellään toimia vapaaehtoisena, mutta nämä kaksi ilmiötä eivät kohtaa. Jos organisaationne on toistaiseksi suhtautunut varovaisesti maahanmuuttaneiden osallistamiseen, olisiko nyt hyvä hetki tarkastella asiaa uudelleen ja laajentaa näkökulmaa?
Moni työikäinen ja vastikään Suomeen saapunut on ”odottavassa välitilassa”. Useimmilla siintää haaveissa opiskelu tai työnteko, mutta uuden kielen ja kulttuurin oppiminen vie aikaa ja oleskelulupaprosessit voivat olla pitkiä. Lisäksi ulkomaalaistaustaisten on usein vaikea saada työnantajien huomiota, vaikka heillä olisi runsaasti työkokemusta ja koulutustaustaa. Tämä aiheuttaa ymmärrettävää turhautumista, kun ihmisellä itsellään on halua olla osallinen ja hyödyllinen, saada päiviinsä tekemistä, tutustua uusiin ihmisiin ja oppia suomea ja suomalaisista. Vapaaehtoistoiminta on oiva tapa vastata näihin tarpeisiin ja se voi myös avata ovia, olla vaikuttava lisä CV:ssä ja lisätä tunnetta omasta merkityksellisyydestä.
Maahanmuuttaneiden mukaan ottaminen vapaaehtoistoimintaan voi vaatia toimintaa järjestäviltä tahoilta avarampaa näkökulmaa: halutaanko nähdä enemmän haasteita vai mahdollisuuksia? On totta, että joihinkin vapaaehtoistehtäviin vaaditaan sujuvaa suomen tai ruotsin kielen taitoa, mutta monia tehtäviä voidaan räätälöidä tai uusia tehtäviä kehittää tarpeen mukaan. Kun tullaan siitä kuuluisasta boksista ulos, voidaan ehkä löytää uusia osallistumisen tapoja tai soveltaa maahanmuuttaneen omia tietotaitoja organisaation tarpeisiin.
Maahanmuuttaneet voivat myös mielellään tutustuttaa omaan kulttuuriinsa ja hyödyntää sitä roolissaan. Tämä voi toteutua esimerkiksi eksoottisen kokkausillan, latinalaisen tanssin, perinnepelien opettamisen, käsityöpajojen tai kulttuuria esittelevien keskusteluiltojen muodossa. Kielitaitoisemmat voivat auttaa tekstien tai puheiden kääntämisessä organisaation viestinnässä.
Mistä sitten kohderyhmää löytyy? Oman kokemukseni mukaan eri oppilaitokset, joissa tarjotaan kotoutumiskoulutusta ja suomen kielen kursseja, ovat erityisen hedelmällisiä kohtaamispaikkoja. Lyhytkin toiminnan esittely oppitunnin yhteydessä saa yleensä yhden tai useamman paikalla olijan innostumaan mukaan. Lisäksi valtaosalla paikkakunnista toimii maahanmuuttaneiden parissa työskenteleviä viranomaisia, jotka todennäköisesti yhtä lailla ilahtuvat mahdollisuudesta ehdottaa vapaaehtoistoimintaa asiakkailleen. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi vastaanottokeskukset, ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä maahanmuuttaneiden sosiaalipalvelut.
Tuettua vapaaehtoistoimintaa maahanmuuttaneille -hankkeen kokemuksia
Lahden Diakonialaitoksella toukokuussa 2023 käynnistynyt Tuettua vapaaehtoistoimintaa maahanmuuttaneille -hanke (1.5.2023-30.9.2025) on Euroopan unionin osarahoittama. Toimintaan ovat tervetulleita Päijät-Hämeessä asuvat, 16–64-vuotiaat maahanmuuttaneet, joista jokaiselle pyritään löytämään omia toiveita vastaava vapaaehtoisrooli. Projektikoordinaattori on niin vapaaehtoisen kuin toimipaikan tarvittavana taustatukena ja voi osallistua vapaaehtoistehtävään yhdessä vapaaehtoisen kanssa.
Hankkeen ensimmäinen toimintavuosi on osoittanut, että maahanmuuttaneilla on valtavasti potentiaalia ja innostusta toimia monenlaisissa vapaaehtoistehtävissä. Vapaaehtoiset ovat toimineet useissa eri organisaatioissa, niin säännöllisissä tehtävissä, esimerkiksi kerran viikossa, kuin keikkaluonteisissa rooleissa. Tehtäviä on ollut sekä yksilö- että ryhmämuotoisina. Kielihaasteiden vuoksi kaikki fyysinen tekeminen on osoittautunut erityisen suosituksi vaihtoehdoksi, kuten käsitöiden teko yhdessä lahjoitettavaksi, keittiötehtävät, tapahtumien talkooapu ja esiintyminen, kuten musiikki tai tanssi. Myös vähäisellä kielitaidolla on pärjätty hyvin esimerkiksi palvelutaloissa ikääntyneiden apuna, erilaisissa kohtaamispaikkatoiminnoissa, apuvalmentajana urheiluseurassa ja muiden maahanmuuttaneiden parissa.
Lopuksi haluaisin muistuttaa (toivottavasti) itsestään selvästä seikasta: Vaikka kielihaasteet ja kulttuurierot voivat jännittää, on ihminen näiden takana yhtä osaava, fiksu, motivoitunut ja uniikki kuin kuka tahansa muukin. Tutustukaa, kysykää ja miettikää yhdessä, millainen rooli teidän organisaatiostanne löytyisi ja olkaa ylpeitä siitä, että vapaaehtoinen on valinnut juuri teidät. Alkutapaamisissa tulkin käyttö on suuri etu, mutta myös puhelimen käännösohjelmat toimivat hyvin, jos yhteistä kieltä ei ole. Myös visuaaliset keinot, kuten havainnoivat kuvat, voivat avata asiaa paremmin. Lisäksi kannustan opiskelemaan selkosuomen perusteita, koska niin tapaamisissa kuin viestinnässä sen käyttäminen on asiakasta kunnioittavaa. Selkosuomen käytöstä löytyy netistä ilmaisia opasvideoita ja infoa (esim. selkokeskus.fi).
Blogin kirjoittaja Riikka Neuvonen on Tuettua vapaaehtoistoimintaa maahanmuuttaneille -hankkeen projektikoordinaattori. Lisätietoa ja yhteydenotot:
Projektikoordinaattori Riikka Neuvonen
puh. 044 384 6639
riikka.neuvonen@dila.fi
https://dila.fi/tuettua-vapaaehtoistoimintaa-maahanmuuttaneille/